Tulevaisuuden tutkimus-vai olisiko sittenkin tulevaisuuksien tutkimus?

Tulevaisuus on aistein havaitsematonta, mutta silti meille niin oleellisesti läsnä. Olemme tulevaisuustietoisia evoluution myötä, ja siksi myös kiinnostuneita siitä. (Malaska, 2013.) Jos ollaan tylsiä aluksi hieman, ja käytetään tietotekniikan nopeinta reittiä hahmotella selvennystä asiaan: mikä on tulevaisuustutkimus? Tällöin avaamme tietenkin wikipedian, sen jokaisen oikean tieteilijän kammotuksen. Sieltä kuitenkin löytyy ihan selkokielisesti napakka avaus tämän blogin aiheeseen: ” Tulevaisuustutkimus on monitieteinen ja tieteiden välinen tiedonala, jonka päätehtävänä on kartoittaa jonkin ilmiön mahdollisia, todennäköisiä tai toivottavia tulevaisuuksia.” Mehän päästiin kerralla ihan homman ytimeen. Otetaanpa seuraavassa hieman syvällisemmin aiheesta.

Tulevaisuudentutkimus poikkeaa muista tieteidenaloista, sillä tulevaisuustietoa ei voida testata empiirisesti nykyhetkessä. Tämän vuoksi tulevaisuudentutkimusta ja sen tuottamaa tietoa kohtaan esitetään ajoittain kritiikkiä. (wikipedia 2017.) Tulevaisuudentutkimuksen kentässä vilisee erilaisia peruskäsitteitä, joten otetaanpa niistä pieni tiivistys:

Futurologia: Tulevaisuudentutkimuksen perustutkimusta ja tieteen filosofiaa tulevaisuudentutkimuksen perusolettamuksista sekä spekulatiivista tulevaisuudentutkimusta maailman ilmiöiden reaalisesta kehityksestä (paljolti Flechtheimin metodologian mukaisesti).

Tulevaisuudentutkimus (Futures studies, futures research): Se on yleinen millaista tahansa tieteellistä kurinalaista tulevaisuudentutkimusta tarkoittava termi.

Ennakointi (Foresight): Soveltavaa tulevaisuudentutkimusta päätöksenteon tueksi. Osallistuva toimintatapa yhteisen pidemmän tähtäimen vision luomiseksi yritykselle tai instituutiolle.

(Malaska, 2013.)

Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana on tarpeemme määrittää moraalisten valintojen määrää, ja antaa tarkoitus tässä hetkessä tekemillemme valinnoille (Tulevaisuudentutkimus, 2017a). Tulevaisuudentutkimuksen tavoitteena on tulevaisuutta koskevan tiedon hankinta ja tulevaisuudesta tietäminen (Niiniluoto, 2013). Näiden avulla pyritään vaikuttamaan yleiseen ajatteluun, arvoihin ja sitä kautta päätöksentekoon, jotta toivomamme tulevaisuuskuvat toteutuisivat. (Tulevaisuudentutkimus, 2017b).

Tulevaisuustieto on faktuaalisten tieteenalojen tietoa (matematiikka, luonnontieteet, yhteiskuntatieteet, historia ja humanistiset tieteet) yleisempää, ja tulevaisuudentutkimus edellyttää tiedon ja totuuden käsitteiden yleistämistä. Tulevaisuustieto= tosiasiatieto+ näkemys (Malaska, 2013). Tulevaisuudentutkimuksen perustehtävät ovat: 1. tulevaisuuden kartoittaminen, 2. eri mahdollisuuksien todennäköisyyksien arviointi, 3. eri mahdollisuuksien haluttavuuden analysointi (Niiniluoto, 2013).

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava tuo hyvinvoinnin tulevaisuus artikkelissa esille, että hyvinvointia tulisi käsitellä perinteistä käsitystä laajemmin. Meidän tulisi miettiä mistä hyvinvointi koostuu ja mitä se voisi olla tulevaisuudessa. Osa siitä on järjestelmän toteutettavissa, osa pohjautuu sosiaalisiin normeihin. Tulevaisuudentutkimuksessa oleellista on keskittyä siihen, mikä synnyttää hyvinvointia. Hänen skenaariossaan hyvinvointia edistäviä palveluja ei ole mielekästä keskittää vain yksityiselle puolelle, vaan myös julkisen puolen toimijat olisivat liikunnallisia aktivoijia ja priimusmoottoreita. Sote-työskentelyyn Halava toivoisi nostettavan asiakkaan arvokkaan kohtaamisen. Painopisteen tulisi olla toisen ihmisen arvostamisessa. (Rytsy, 2014.)

Tulevaisuudentutkimus tällaisella pienellä katsannolla vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ja hyvin tarpeelliselta kaikille yrityksille ja instituutioille. Kaikkihan ovat kiinnostuneita, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Tosiasiahan on, että emme kaikkea pysty ennakoimaan. Tulevaisuuteen katsominen on todellakin, kuin haaroittuva puu. Vaihtoehtoja on monia, kun ollaan siinä oksanhaaran kohdalla. Entä sitten ulkopäin tulevat vaikutukset? Kaikki on mahdollista, mutta todennäköisyydet on mahdollista kartoittaa, ja hahmotella suuntaviivat erilaisille tapahtumien mahdollisuuksille. Pienenä mainoksena pakko tähän laittaa, että kyseistä oppiainetta löytyy myös Oulun yliopiston opintotarjonnasta 25 opintopisteen kokonaisuutena, joka on mahdollista käydä sivuaineena.

Lähteet:

Malaska P (2013) Tulevaisuustietoisuudesta ja tulevaisuudesta tietämisestä: Tulevaisuus mielenkiinnon kohteena. Teoksessa: Kuusi O, Bergman T & Salminen H (toim) Miten tutkimme tulevaisuuksia? Tulevaisuuden tutkimusseura ry. Vammalan kirjpaino. Sastamala. s.14-22

Niiniluoto I (2013) Tulevaisuuden tutkimus- tiedettä vai taidetta? Teoksessa: Kuusi O, Bergman T & Salminen H (toim) Miten tutkimme tulevaisuuksia? Tulevaisuuden tutkimusseura ry. Vammalan kirjpaino. Sastamala. s. 23-30

Rytsy A (2014) Hyvinvoinnin tulevaisuus, Ilkka Halavan haastattelu. Sosiaali-ja terveyspoliittinen aikauskausilehti 1/2016. www-dokumentti: https://tesso.fi/artikkeli/hyvinvoinnin-tulevaisuus. Luettu 2017/2/12

Tulevaisuudentutkimus (2017) a Tulevaisuustutkimus. weboodin opintojakson esittely. www-dokumentti: https://weboodi.oulu.fi/oodi/. Luettu 2017/2/12

Tulevaisuudentutkimus (2017) b Tulevaisuudentutkimus. Oulun yliopiston opintotarjonnan esittely. www-dokumentti: http://www.oulu.fi/tulevaisuudentutkimus/. Luettu 2017/2/11