Grounded teoria – uuden teorian luominen 

1.2. Hanna-Mari Pesonen 

 

Yksi tapa tehdä laadullista tutkimusta, on käyttää grounded theory (GT)-menetelmää. Menetelmässä on tarkoituksessa tuottaa uutta teoriaa tutkitusta asiasta. Grounded teoriaa voidaan kutsua myös aineistolähtöiseksi teoriaksi tai ankkuroiduksi teoriaksi. Tätä menetelmää käytetään, kun halutaan tuottaa teoriaa ja aiheesta on olemassa vähän tietoa. Teoriassa ollaan kiinnostuneita siitä, miksi joku tekee jotain eikä vain pyritä kuvailemaan jotain ilmiötä. 

Grounded teoria on luotu 1960-luvulla, sen kehittäjinä olivat Barney Glaser ja Anselm Strauss. He osoittivat, että induktiivisella tutkimusmenetelmällä on mahdollista tuottaa uutta teoriaa. Tutkijoiden näkemykset kuitenkin erkaantuivat myöhemmin ja syntyi erilaisia koulukuntia grounded teorian ympärille. Glaserilainen koulukunta on grounded teorian klassinen koulukunta. Tämän näkemyksen mukaan tutkijat lähtevät liikkeelle puhtaalta pöydältä induktiivisen menetelmin. Straussilainen koulukunta puolestaan sallii myös deduktiivista tutkimusotetta teorian luomisessa.  

Koulukunnasta huolimatta grounded teoria on laadullinen tutkimus. Koska tarkoituksena on tuottaa uutta teoriaa, on tutkijoiden oltava tarkkana siitä, että eivät lähde testaamaan jo olemassa olevaa teoriaa. Tästä syystä myös aiemman kirjallisuuden käyttö tulee olla harkittua ja kirjallisuudesta haetaan perustelut uuden tiedon tarpeelle. Grounded teoria-tutkimusta tehdessä menetelmänä on avoin haastattelu ja haastatteluiden analysointi tapahtuu yhtäaikaisesti haastatteluiden kanssa. Haastatteluissa syntyneet käsitteet sijoitetaan kategorioihin. Tutkija vertaa uusia käsitteitä vanhoihin koko tutkimusprosessin ajan. Tätä kutsutaan jatkuvaksi vertailuksi. Tutkijan saadessa riittävän laajan kuvan tutkittavasta ilmiöstä, tutkimuksessa muodostuu ydinkategoria. Ydinkategoria on ikään kuin yläkäsite tai teorian ydin, jonka vuoksi tutkimusta on tehty. Sen tarkoituksena on kuvata tutkittavaa ilmiötä ja sen alapuolelle sijoittuvat alakäsitteet ja –kategoriat. Terveystieteissä GT-menetelmällä on tutkittu ilmiöitä, joissa ihmiset ovat muutoksessa esimerkiksi vakavan sairauden kohdatessa.  

Grounded teoria on lähellä sisällönanalyysiä. Eroja kuitenkin on. Tässä tutkimusmenetelmässä luodaan uusi teoria eikä tutkita aiempaa tietoa, lisäksi tutkimuksessa luodaan mahdollisesti uusia käsitteitä. Tutkija lähtee tutkimukseen avoimin mielin, ilman ennakkokäsitystä siitä, millainen ilmiö on. Tutkija pyrkii ikään kuin luovimaan esiin tulevien käsitteiden, havaintojen ja merkitysten välillä.  

On olemassa seitsemän ehtoa, jotka tutkimuksen tulee täyttää, jotta se on grounded teoria. 1.) tutkimuskohteena ovat yksilölliset kokemukset ja merkitysrakenteet tai sosiaalinen prosessi. 2.) tutkimus luo uutta teoriaa. 3.) aineisto on kerätty teoreettisen otannan periaatteiden mukaisesti. 4.) aineiston analyysissä on käytetty jatkuvan vertailun menetelmää. 5.) analyysin tuloksena syntyy ydinkategoria. 6.) aineiston analysoinnin jälkeen on laadittu substantiaaliset teoriat. 7.) tutkimuksessa on kehitetty formaali teoria. (Metsämuuronen 2008.) 

Grounded teoria on saanut kritiikkiä muun muassa siitä, että tulosten pätevyyttä on vaikea osoittaa. Toisaalta GT pyrkii ensisijaisesti uuden teorian kehittämiseen ei sen pätevyyden osoittamiseen. Jotkut kriitikot ovat sitä mieltä, että tutkimuksen on perustuttava aiempaan teoriaan tai ainakin ns. esiteoriaan. Epäilystä on aiheuttanut se, voiko tutkimusta tehdä ilman teoreettista pohjaa? Huonona asiana nähdään myös arkikäsitteet, joita GT:ssa voidaan käyttää, sovellettavuuden vaikeus ja se, että nouseeko tutkimusmateriaalista aidosti objektiivista tulosta. ( Metsämuuronen 2008.) 

LÄHTEET  

Metsämuuronen J 2008 Laadullisen tutkimuksen perusteet. Metodologia sarja 4. Gummerus kirjapaino oy. Jyväskylä. 

Pesonen H-M 2017 luennot 1.2.