Tekstianalyysi

2.2.2017 Marjo Suhosen luennolla tutustuttiin tekstianalyysiin. Tämän blogikirjoituksen lähteenä on käytetty Suhosen luentomateriaalia ja luennon muistiinpanoja.

Tekstianalyysi on tekstin tulkintaa, jossa aineistona voivat olla kaikki kirjoitetut aineistot. Tekstiä analysoidaan kiinnittämällä huomiota kirjoittajan tekemiin valintoihin, kuten tekstin tyyliin, sävyihin ja sanoihin. Oleellista on myös huomioida tekstin ja sen kontekstin yhteys. Tekstianalyysin perusideana on se, että tekstin kirjoittajan ajatus- ja arvomaailma näyttäytyvät tekstissä väistämättä. Tekstin tulkinnan avulla pyritään tuomaan esille tekstin epäsuoria ulottuvuuksia, kuten kirjoittajien arvoja, mielipiteitä ja asenteita. Tulkintaa voidaan tehdä myös tekstin ilmeisistä sisällöistä, jolloin keskitytään esimerkiksi tulkitsemaan tekstissä käytettyjä sanoja. Analyysin kannalta oleellista on miksi, missä, milloin ja kenelle teksti on kirjoitettu. Lisäksi analyysissa tulee huomioida mikä on tekstin pyrkimys. Tekstianalyysi on tulkinnallisempi kuin sisällön analyysi ja lähempänä diskurssianalyysia.

Kuten diskurssianalyysi, myös tekstianalyysi on hyvin kontekstisidonnaista, eikä tekstin osia tai kontekstia voida erottaa toisistaan. Analyysissa on aina huomioitava se tilanne, jota teksti käsittelee tai, jossa se on kirjoitettu. Tekstin konteksteja voivat olla esimerkiksi erilaiset kokous-, neuvottelu- ja tiedotustilaisuudet, mielipiteen ilmaukset tai kaupalliset kontekstit, esimerkiksi uutiset. Terveystieteiden näkökulmasta mielenkiintoisia konteksteja voivat olla esimerkiksi potilaan hoitoon liittyvät tekstit tai ikuisuusongelmana pidettyyn tiedonvälitykseen käytetyt tekstit. Historiallisuus on yksi oleellinen tekstianalyysissa huomioitava konteksti.

Tekstianalyysi eroaa sisällön analyysista muutenkin kuin kontekstuaalisuutensa vuoksi. Tekstianalyysillä ei pyritä muodostamaan kokonaisuuksia vaan huomio kiinnittyy pieniin yksityiskohtiin. Tämän vuoksi tekstianalyysia käytetäänkin usein jonkun muun analyysin tukena. Sisällön analyysille olennaiseen luokitteluun ei tekstianalyysissa pyritä, eikä myöskään tuloksia esitellä kategorioittain. Tulosten raportointi onkin juuri tämän takia tekstianalyysissa haasteellista. Analysoitavan tekstin kirjoittajan tekemillä valinnoilla on suuri merkitys tekstianalyysissä. Tekstissä käytetty sävy voi olla virallista, asiantuntijuutta korostavaa, uutisoivaa, kaupallista, keskustelevaa, opettavaa tai kriittistä. Oleellista on huomioida myös tekstissä käytetyt sanat ja niiden suhde kontekstiin.

Kontekstin, käytettyjen sanojen ja sävyn lisäksi tekstianalyysissa pyritään huomioimaan, mitä tekstin rivien välissä koitetaan kertoa. Huomiotavia asioita ovat kirjoittajien tai puhujien vaihtelu, havainnollistamiseen käytetyt oheismateriaalit, esimerkiksi kuvat ja kuviot sekä numeroiden ja erilaisten merkkien käyttö. Yksi tärkeä huomion kohde on toimijan eli subjektin näkyminen tai puuttuminen tekstissä.

Tekstianalyysin raporttiosassa kuvataan se, mihin tekstin analyysissa on kiinnitetty huomiota. Onko pyritty tulkitsemaan tekstin sävyjä, siinä käytettyjä sanoja vai tyylejä. Pohdintaosiossa puolestaan pyritään tulkitsemaan, mitä analyysin kohteena olevat sanat, tyylit tai sävyt kertovat ilmiöstä laajemmassa näkökulmassa.

Tekstianalyysin luotettavuutta tarkastellaan ilmeisyyden periaatteen mukaisesti. Tämän toteutuessa analyysin tulkinnat ovat sopusoinnussa tekstin kanssa, ja muutkin ihmiset päätyvät samojen tekstien kohdalla samoihin tulkintoihin. Tärkeää on välttää yli- tai alitulkitsemista. Tekstianalyysin luotettavuutta lisää se, että useampi kuin yksi tutkija päätyy samaan tulkintaan. Luotettavuutta pyritään lisäämään myös siten, että analyysin avulla tehdyt tulkinnat perustellaan raportissa esimerkiksi tekstinäytteillä. Tulkinnan luotettavuutta voidaan arvioida myös muiden laadullisessa tutkimuksessa käytettyjen kriteereiden avulla.

Luennon lopuksi pyrimme pienemmissä ryhmissä tulkitsemaan neljää erilaista tekstiä. Tehtävänannon mukaisesti kiinnitimme huomiota siihen, mikä on testin konteksti, millaisella tyylillä tai sävyllä teksti on kirjoitettu ja millaisia sanoja tai muita merkkejä tekstissä on käytetty. Esimerkkiteksteistä oli suhteellisen helposti tunnistettavissa käytetty sävy ja tyyli. Myönteisyys tai negatiivisuus puskevat tekstistä läpi, vaikka niitä olisi pyritty ehkä peittämäänkin. Myös tekstin tyyli oli helppoa tunnistaa, koska ammattisanaston käyttö viittaa usein virkakieleen, kun kaikille suunnatuissa teksteissä käytetyt sanat ovat enemmänkin arkikieltä. Myös tekstien kontekstit avautuivat esimerkeistä mielestäni helposti. Tämän tyyppinen ryhmätyöskentely oli mielestäni antoisaa, koska se tavallaan kokosi yhteen luennoilla opitut keskeiset asiat tekstianalyysista.