Meta-analyysi 1.2.2017

 

Heidi Ruotsalainen luennoi aiheesta meta-analyysi. Meille kuulijoille tavoitteiksi oli asetettu kaksi asiaa: osaamme kuvata meta-analyysin ja sen merkityksen näyttöön perustuvassa toiminnassa ja osaamme tulkita meta-analyyseja.

Lähdetään liikkeelle... Meta-analyysi on tutkimusmenetelmä, jonka juuret ovat käyttäytymistieteissä. Yleensä puhuttaessa meta-analyysistä, sillä tarkoitetaan kvantitatiivisesti tehtyä meta-analyysiä. Meta-analyysi tarkoittaa kvantitatiivisin menetelmin tehtyjen alkuperäisten tutkimusten yhdistämistä ja yleistämistä tilastollisin menetelmin. Analyysi- ja tutkimusmenetelmässä tehdään siis päätelmiä jo olemassa olevien tutkimusten sisällöstä sekä yhdenmukaistetaan tutkimustuloksia. Taustalla on aina huolellisesti tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen otos on oltava riittävän suuri, jotta tutkimus on luotettava. Meta-analyysiä käytetään tutkittaessa intervention/ hoidon vaikuttavuutta ja vaikutuksen voimakkuutta. Tämän lisäksi meta-analyysiä voidaan käyttää havaintotutkimuksissa tutkittaessa riskitekijöitä, ja esimerkiksi jonkin sairauden ennustamiseen sekä epidemiologisissa tutkimuksissa  kuvaamaan sairauksien esiintyvyyttä maittain.

Meta-analyysillä saadaan tiivistettyä tietoa tutkittavasta aiheesta. Se antaa luotettavampaa tietoa hoidon vaikutuksen suuruudesta ja suunnasta kuin yksittäinen tutkimus. Koska meta-analyysi koostuu useista samansuuntaisista tutkimustuloksista, niin sen tutkimuksen painoarvo on suurempi kuin yksittäisen tutkimuksen. Katsaus ja meta-analyysin tuloksilla voi olla vaikutusta näyttöön perustuvassa toiminnassa, mutta katsauksen on oltava luotettava ja raportointi läpinäkyvää. Katsauksen laadun arvioinnin tarkastukseen voidaan käyttää JBI-listaa, tulee sanoista Joanna Brics Institute. JBI on siis kriittisen arvioinnin tarkistuslista määrällisten tutkimusten mahdollisten harhojen huomioimiseksi tutkimusasetelmassa, tutkimuksen toteutuksessa ja tulosten analysoinnissa.  Lisätietoa JBI-arvioinnista saa osoitteesta http://www.hotus.fi/jbi-fi/kriittinen-arviointi. Raportoinnin tarkastukseen puolestaan on PRISMA (preferred reported items for systematic reviews and meta-analysis) -tarkastuslista. 

Meta-analyysin tulokset havainnollistetaan forest plot -kuviona. Vaikuttavuutta osoitetaan esimerkiksi OR –luvulla.

Forest plot -kuviossa vasemmalla ovat yksittäisten tutkimusten nimet aikajärjestyksessä ja oikealla kuvataan näiden yksittäisten tutkimusten vaikutusta (tulokset). Jana kuvaa tutkimuksen luottamusväliä. Mitä pienempi luottamusväli, sitä tarkempi tutkimus. Timanttikuvio kertoo meta-analyysin yhdistetyt tulokset. Timantin sijainti osoittaa meta-analyysin OR –lukua eli keskimääräistä vaikutusta. Timantin leveys ilmaisee tutkimusten yhdistettyjä luottamusvälejä.

LÄHTEET

Ruotsalainen H (2017) Luento. Oulun yliopisto.

Saarinen A (2011) Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa. Vaasan yliopiston julkaisuja. Opetusjulkaisuja 62. Julkisjohtaminen 4. http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf. Luettu 2017/08/02.