Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

1.2.2017 Kristina Mikkonen

Yksi tieteellisen tutkimuksen muoto on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tutkimusaineistoa ei hankita itse vaan siinä tutkitaan ja koostetaan yhteen jo olemassa olevaa tietoa. Ollakseen tieteellinen tutkimus, tulee tutkijan noudattaa systemaattista kirjallisuuskatsausta tehdessä samoja tutkimuksen tekemisen periaatteita kuin missä tahansa tutkimuksessa. Mitään tutkimusta ei tulisi tehdä vain tutkimisen ilosta, vaan tutkimuksen taustalla tulee olla aina tarve uudelle tai päivitetylle tiedolle.

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tarkkaan ohjattu tutkimus. Kirjallisuuskatsauksia on monenlaisia, aloittelevat kanditutkijatkin voivat tehdä kirjallisuuskatsauksia, mutta ne eivät välttämättä ole systemaattisia. Ensinnäkin, systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemiseen osallistuu aina kaksi tutkijaa luotettavuuden takaamiseksi. Samoin kuin missä tahansa tutkimuksessa, systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemistä ohjaa tutkimuskysymys. Systemaattista kirjallisuuskatsausta tehdessä tutkijat laativat mukaan otettavien tutkimusten kriteerit sekä kriteerit, minkä perusteella jokin tutkimus jätetään pois.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksiä ohjaavat kirjainyhdistelmä PIC/PICOS. Laadullisessa tutkimuksessa kirjaimet muodostuvat sanoista Population, Phenomena of Interest, Context, määrällisen tutkimuksen puolella sanoista Population, Interventions, Comparators, Outcomes ja Study design. PIC/PICOS ohjaavat siis katsaukseen sisältyvien tutkimusten kohdejoukon, tutkimusaiheen ja kontekstin valitaan niin, että tutkimukset ovat linjassa keskenään.

Mukaan otettavat tutkimuksen analysoidaan joko meta-analyysillä tai sisällönanalyysillä ja tulokset raportoidaan luotettavasti ja tarkasti. Katsausta tehdessä tutkijat dokumentoivat tutkimusprosessin ja tämä prosessi tuodaan raportissa julki. Näin tutkimuksen ulkopuolinen lukija voi tehdä arvion siitä, onko katsaus tehty riittävän laadukkaasti ja tieteellisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Toisin sanoen, ulkopuolinen voi arvioida, voiko katsauksen sisältöön ja tuloksiin luottaa.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemisen avuksi on luotu ohjeita. Ohjeita ovat luoneet esimerkiksi Joanna Briggs Institute(JBI) sekä Cochrane collaboration. Nämä ovat arvostettuja instituutteja hoitotieteellisen tutkimuksen saralla. Katsauksen luotettavuuden kannalta on tärkeä, että tutkijat noudattavat tarkoin valitsemaansa ohjetta.

Tarvitsemme systemaattisia kirjallisuuskatsauksia esimerkiksi hoitotyössä. Yksittäisiä tutkimuksia julkaistaan niin paljon, että erilaisten päätösten ja ratkaisujen taustalle on jopa mahdoton hakea perusteita. Lisäksi yksittäisen tiedonhakijan voi olla haastava arvioida yhden tutkimuksen luotettavuus ja yleistettävyys. Systemaattisen kirjallisuuskatsausten avulla voidaan suunnitella hoito-ohjeita ja hoitolinjauksia, koska ne perustuvat laajaan joukkoon tutkittua ja analysoitua tietoa. Esimerkiksi Käypä hoito-suositukset ja hoitotyön hoitosuositukset perustuvat systemaattisiin kirjallisuuskatsauksiin

.