Luento 8.2. – Artikkeligradu vaatii tutkimustulosten tiivistämisen taitoja

(Luennoitsijana professori Maria Kääriäinen)

Artikkeligradu vaatii rakentamaan tiiviimmän näkymän tutkimusaiheen ydinasioihin. Etuna on, että samalla tutkimusaiheen ydinsisältö kirkastuu itselle vahvemmin. Artikkeli saavuttaa mahdollisesti laajemman yleisön, jolloin tieteelle keskeinen kriteeri, julkinen arviointi ja kritiikki sekä tutkimusilmiöstä keskustelun herättäminen, mahdollistuvat paremmin. Toki artikkelijulkaisut ovat tärkeitä myös yliopistojen tuloksellisuuden näkökulmasta.

Artikkeligradun tekijän on sitouduttava jatkamaan artikkelin kirjoitusprosessissa valmistumisen jälkeenkin – kunnes lehti hyväksyy työn julkaistavaksi.

YLIOPISTON VAATIMAT DOKUMENTIT ARTIKKELIGRADUA LAADITTAESSA

·        käsikirjoitus

·        päivitetty tutkimussuunnitelma

·        tieto artikkeligradun lähettämisestä lehteen (tämä vaatimus valmistumiselle)

Lehteen lähettämistä seuraa kahden arvioijan tekemä arviointi sekä korjausten tekeminen arvioitsijoilta saadun palautteen pohjalta. Koska graduprosessi on tässä vaiheessa päättynyt, graduohjaajana toiminut henkilö yliopistossa voi osallistua kirjoittamisprosessiin. Ensimmäisen palautteen perusteella tehtyjen korjausten jälkeen artikkeli käy uudelleen arvioijien luona ja jälleen - mahdollisten korjausten jälkeen artikkeli käy vielä päätoimittajan hyväksyttävänä. Tarvittaessa artikkelia tarjotaan toiseen julkaisuun: jatkosta neuvotellaan ohjaajan ja gradun tekijän kesken.

Artikkeligradu vaatii perinteisen perinteisen gradun tavoin tutkimussuunnitelman laatimisen. Tutkimussuunnitelmaan on tärkeää panostaa: myöhemmissä vaiheissa korjaamistoimenpiteet voivat osoittautua haastaviksi ja työläiksi. Artikkeligradu on todellakin tiivis raportti tehdystä tutkimuksesta. Tutkimusraportin osat eivät artikkeligradussa voi laadullisesti poiketa toisistaan: kirjoittamisen on oltava tasaisesti napakkaa, jotta artikkeli ei saisi arvioijilta hylätty-palautetta.

Mahdolliseen tulevaan julkaisukanaviin (lehdet) kannattaa tutustua hyvissä ajoin, jotta valitaan sopiva julkaisu ja jotta tavoitellun lehden kirjoitusohjeet tulevat tutuiksi. Lisäksi kirjoittamisaikataulu on hyvä suunnitella realistisesti ja hyvissä ajoin – kirjoitusprosessi on intensiivistä ja prosessimaista. Tutkimuksen tarkoitus (ydin) on tärkeää muistuttaa mieleen säännöllisesti kirjoittamisen suuntaamiseksi tarkoituksenmukaisesti. Ohjausta on lisäksi tärkeää hyödyntää, ei vai yliopiston tarjoamaa, vaan lisäksi muiden graduprosessia läpikäyvien opiskelijoiden vertaistukea ja –palautetta. On myös itse tärkeää antaa rakentavaa palautetta muille.

KOTIMAINEN VAI KANSAINVÄLINEN ARTIKKELIGRADU?

Kielenhuollon kustannukset hoitaa yliopisto, joten haasteet englanniksi kirjoittamisessa eivät ole este kv-julkaisun tekemiselle. Tärkeää on miettiä, onko tutkimusaihe kansallinen vai mahdollisesti laajempaakin kiinnostusta herättävä. On hyvä huomioida, että kansainvälisten julkaisujen valikoima on huomattavasti laajempi. Itse kirjoitusprosessista luennoitsija mainitsi, että suoraan englanniksi kirjoittamista (ensin suomeksi kirjoittamisen ja kääntämisen sijaan) on pidetty usein helpompana ratkaisuna.

TUTUSTUESSA MAHDOLLISEEN ARTIKKELI(GRADU)N JULKAISUKANAVAAN

Suosiiko tietynlaisia (tai tiettyjen maiden) artikkeleja?

Vaadittava rakenne ja sisältö artikkeleissa?

Mihin Jufo-luokitukseen* lehti kuuluu?

Lue uusimmat artikkelit läpi.

*Julkaisufoorumi: tieteellisten julkaisukanavien luokitus 1-3 - esim. JUFO 1: Hoitotiede, JUFO 2: Journal of clinical nursing, JUFO 3: Journal of advanced nursing

Artikkelin osien kirjoittamisen järjestystä kannattaa myös miettiä: aikataulut suunnittelun jälkeen luennoitsija ohjasi aloittamaan tutkimuksen tarkoituksesta ja tutkimuskysymyksistä sekä menetelmäosasta, jatkamaan tuloksiin, viitekehykseen, johdantoon, pohdintaan ja tiivistelmään ja lopulta päättämään prosessi otsikon rakentamiseen (työotsikkoa voi käyttää tätä ennen). Otsikko ja tiivistelmä usein ratkaisevat, jatkaako lukija (esim. lehden päätoimittaja) artikkeliin tutustumista.

Kaiken kaikkiaan artikkeligradu on hyvä vaihtoehto perinteiselle gradulle. Aikataulullisesti näissä vaihtoehdoissa voi olla eroja – tästä kannattaa keskustella gradun ohjaajien kanssa.

Lopulliseen julkaisuun ensimmäiseksi kirjoittajaksi merkitään opiskelija, toiseksi tarkastaja ja ohjaaja sekä loppuun muut, esimerkiksi tutkimukseen liittyvään hankkeeseen, osallistuneet (erikseen sovittaessa). Artikkeligradun, ja yleensä julkaisujen, kirjoittaminen on yhteistyötä. Kirjoittajiksi on tärkeää merkitä kuitenkin vain ne, jotka ovat todella antaneet panostaan artikkelin synnyttämisessä.