SAIRAANHOITAJIEN
KOKEMUKSIA HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN OHJAUKSESTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA
VERTAISARVIOIJINA: Pauliina Hyrkäs, Tiina Juntunen, Hanna
Komulainen, Elisa Mertaniemi, Eeva Vuorivirta-Vuoti
1. Valitun menetelmän lähtökohtien
ja perusoletusten sekä erityispiirteiden tuntemus.
Lähtökohdat
ja valittu menetelmä on esitetty selkeästi ja hyvin perustein. Laadullisen
tutkimuksen teoria on esitelty todella hyvin, kaipasimme kuitenkin yhtymäkohtia
tutkimusaiheeseen liittyen. Käsitteet jäävät hieman irrallisiksi keskenään.
Ammattitaitoa edistävä harjoittelu nousee heti johdannon perusteella keskeiseksi
ja sen olisi voinut mainita jo otsikossa. Lisäksi pohdimme, onko tässä
kontekstissa (terveystieteet) tarpeellista avata käsitettä sairaanhoitaja?
Jäimme kaipaamaan hieman monipuolisempaa ja syvällisempää käsitteiden avaamista
sekä synteesiä johdanto- ja taustakappaleissa.
Tutkimus
on tarpeellinen sairaanhoitajien koulutusta ajatellen ja tarpeellisuutta on
perusteltu.
(Arvosana
3)
2. Tutkimuksen tarkoitus ja
tutkimusongelma/-tehtävä
Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja tehtävät on
kuvattu. Keskeiset käsitteet tukevat näitä. Tavoitteisiin kaipasimme
yhteiskunnallista näkökulmaa.
(Arvosana 4)
3. Aineiston keruu, analyysi ja
niiden esittäminen (myös havainnollistaminen) sekä esitettyjen perustelujen
relevanttius.
Menetelmä
ja toteutus on kuvattu hyvin. Tieteenfilosofiset lähtökohdat on nostettu
hienosti omaksi kappaleekseen. Tiedonantajien valinta/ rekrytointiprosessi on
kuvattu hyvin, mutta osallistumisen vapaaehtoisuus ja esimiehen iso rooli tiedonantajien
valikoitumisen suhteen asettavat omat haasteensa, joita ei ole suunnitelmassa
huomioitu. Käsitteiden käyttö on hieman ongelmallista, koska alkuun on esitelty
avoimen haastattelun periaatteita, vaikka menetelmänä onkin ryhmähaastattelu.
Kriittistä pohdintaa ryhmähaastattelusta tiedonkeruumenetelmänä jäimme
kaipaamaan. Aineiston analyysin kuvaus on pintapuolinen, mutta selkeä.
Raportointi on kuvattu hyvin ja kappale korostaa hyvin tutkimuksen
tarpeellisuutta ja käytettävyyttä.
(Arvosana 3)
4. Eettisyys ja luotettavuus
Tutkimuksen
eettisyyttä olisi voinut kuvata kattavammin, etenkin kun tehtävänä oli
teoriapainotteisen tutkimussuunnitelman laatiminen. Lähteitä on käytetty tässä
kappaleessa niukasti ja osa tekstiä on ilman lähdettä. Ensimmäisessä
kappaleessa lähdeviitteitä käytetään oman tekemisen kuvaamisen perässä. Olisiko
asiallisempi tapa esittää ensin teoria lähteineen ja soveltaa sitä oman
suunnitelman kuvaamiseen? Saatekirje ja suostumuslomake oli laadittu riittävän
laajasti. Eettisyyteen liittyviä asioita löytyy ripoteltuna toisista luvuista
tutkimussuunnitelmassa.
Luotettavuuden
esittäminen oli selkeää, loogista, ja siinä oli tuotu esille myös kriittistä
pohdintaa niin tutkimuksen tekijöiden kuin tiedonantajien näkökulmasta.
Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin teoria oli esitetty hyvin ja siinä oli
yhtymäkohtia omaan tutkimussuunnitelmaan. Yleiset laadullisen
tutkimusmenetelmän luotettavuuden arvioinnin kriteerit oli esitetty. Näitä
käsitteitä olisi voinut avata enemmän ja mitä ne tarkoittavat tässä
tutkimuksessa. Hyvä kokonaisuus.
(Arvosana
3)
5a. Tehtävän rakenne ja sisällön
johdonmukaisuus.
Sisällysluettelo
on (pääosin) selkeä, ja tekstien kappaleet etenevät loogisesti. Kokonaisuus on
looginen. Kappaleessa tutkimuksen keskeiset käsitteet ja tausta, keskeiset
käsitteet oli määritelty hyvin, mutta tutkimuksen tausta jäi puuttumaan.
Tutkimuksen taustaa oli esitetty johdanto luvussa, mutta tutkittavan ilmiön
teoreettinen tarkastelu jäi melko vähäiseksi.
(Arvosana 3)
5b. Tehtävän kieli sekä kirjallisen
työn ohjeiden ja ohjepituuden noudattaminen.
Kieli on
selkeää ja virheetöntä. Teksti on sujuvaa, lukijaystävällistä ja pääosin
tieteellisesti kirjoitettua. Viittaustekniikassa pieni lapsus käsitekappaleessa.
Eettisyys- kappaleessa viitaukset erikoisesti oman tekstin ja teorian
yhdistämisen perässä, mutta muuten viittaukset kunnossa. Sivumäärää on
vaikea arvioida blogista. Todennäköisesti tutkimussuunnitelman pituus täyttää
annetun sivumäärän vaatimukset.
(Arvosana 3)
6. Taito tehdä lähteisiin perustuvaa synteesiä ja
tieteellinen kriittisyys
Synteesiä on jonkin verran, mutta valitettavasti myös
referointia on käytetty paljon. Kriittisyyttä ja eri näkökulmien esiin tuomista
olisimme toivoneet enemmän työn eri vaiheissa. Omien valintojen tutkiskelu eri
menetelmien kritiikin kautta olisi tuonut kriittistä otetta työhön ja tuonut
lukijalle kuvan, että ne on huomioitu.
(Arvosana: 2)
7. Lähteet
Lähteitä on käytetty riittävästi, mutta ne olivat
suurimmaksi osaksi kotimaista metodikirjallisuutta. Lähdeluettelon
aakkosjärjestyksessä pieni lapsus.
(Arvosana 2)
Vertaisarvioinnin kokonaisarvosana:
3
Kiitos paneutumisesta työhömme ja palautteesta, joka on tarpeen sekä nyt että tulevissa haasteissa.
VastaaPoista