Content analysis 2.2.2017

Content analysis on sisällön analyysimenetelmä tai tutkimusmenetelmä. Sillä on pitkä historia kirkon hymnien tarkastelusta tämän päivän tutkimuksen maailmaan. Tieteellisesti hyväksytyksi analyysimenetelmäksi se tuli Kööpenhaminan kokouksesta vuodesta 1990 lähtien. Sisällön analyyseja on tehty monenlaisista kirjallisista materiaaleista, kuten sanomalehdistä, lehtiartikkeleista, ilmoituksista ja poliittisista puheista. Sisällön analyysillä luodaan kategorioita, käsitteellisiä malleja, -rakenteita ja -karttoja tarkasteltavana olevan ilmiön tutkimiseen. Tavoitteena on siis kuvailla jotakin ilmiötä ja ihmisten kokemuksia, ei selitellä käsitteiden välisiä yhteyksiä tai yleistää tutkimustuloksia, mutta voidaan pohtia tuloksien siirrettävyyttä.

Sisällön analyysissä on kahdenlaista lähestymistapaa, induktiivinen- ja deduktiivinen lähestymistapa. Miten määritellä kyseiset lähestymistavat? Se voi olla toisinaan vaikeaa. Olennaista on pitää kirkkaana mielessä tutkimuksen tarkoitus, tutkimuskysymykset, minkälaista dataa halutaan, kvantitatiivista vai kvalitatiivista? Kvantitatiivista tietoa haluttaessa, lähestymistapa on aina deduktiivinen. Kaikki tieto on saatettavissa objektiivisesti mitattavaan muotoon. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tietoa kuten ihmisten kokemuksia ei voida mitata. Sisällön analyysiä varten aineistoa voidaan kerätä haastattelemalla, havainnoimalla, erilaisista kirjallisista materiaaleista tai näiden yhdistelmistä.

Sisällön analyysin tekeminen alkaa valmistelusta. Analysoidaan lause kerrallaan, vastaako se tutkimuskysymykseen. Sitä seuraa avoin koodaaminen, etsitään yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tätä jatketaan eli abstrahoidaan niin pitkälle kuin se on mahdollista. Tutkimuksen raportoinnissa luotettavuuden osoittamiseksi esitetään analyysipolku, joka kertoo miten analyysiin on päästy. Välttämättä sitä ei aina pystytä esittämään. Deduktiivisessa sisällön analyysissä käytetään strukturoitua tai strukturoimatonta analyysimallia riippuen tutkimuksen tarkoituksesta. Tulosten raportoinnissa kuvaillaan käsitteiden sisällöt/kategoriat, alakäsitteet ja alakategoriat ja avoimet koodit. Käytetään alkuperäisiä lainauksia, mutta on kiinnitettävä huomiota niiden määrään. Runsas lainausten käyttö ei ole tarkoitus, sillä se vie huomion pois tuloksista. Sopivassa määrin lainaukset elävöittävät raportointia ja tekevät siitä ymmärrettävän.

LÄHTEET

Kyngäs, H. 2017 Inductive and deductive approach to gualitative content analysis. Luento. Oulun yliopisto.

Tekstin koonnut Tiina

Meta-analyysi 1.2.2017

 

Heidi Ruotsalainen luennoi aiheesta meta-analyysi. Meille kuulijoille tavoitteiksi oli asetettu kaksi asiaa: osaamme kuvata meta-analyysin ja sen merkityksen näyttöön perustuvassa toiminnassa ja osaamme tulkita meta-analyyseja.

Lähdetään liikkeelle... Meta-analyysi on tutkimusmenetelmä, jonka juuret ovat käyttäytymistieteissä. Yleensä puhuttaessa meta-analyysistä, sillä tarkoitetaan kvantitatiivisesti tehtyä meta-analyysiä. Meta-analyysi tarkoittaa kvantitatiivisin menetelmin tehtyjen alkuperäisten tutkimusten yhdistämistä ja yleistämistä tilastollisin menetelmin. Analyysi- ja tutkimusmenetelmässä tehdään siis päätelmiä jo olemassa olevien tutkimusten sisällöstä sekä yhdenmukaistetaan tutkimustuloksia. Taustalla on aina huolellisesti tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen otos on oltava riittävän suuri, jotta tutkimus on luotettava. Meta-analyysiä käytetään tutkittaessa intervention/ hoidon vaikuttavuutta ja vaikutuksen voimakkuutta. Tämän lisäksi meta-analyysiä voidaan käyttää havaintotutkimuksissa tutkittaessa riskitekijöitä, ja esimerkiksi jonkin sairauden ennustamiseen sekä epidemiologisissa tutkimuksissa  kuvaamaan sairauksien esiintyvyyttä maittain.

Meta-analyysillä saadaan tiivistettyä tietoa tutkittavasta aiheesta. Se antaa luotettavampaa tietoa hoidon vaikutuksen suuruudesta ja suunnasta kuin yksittäinen tutkimus. Koska meta-analyysi koostuu useista samansuuntaisista tutkimustuloksista, niin sen tutkimuksen painoarvo on suurempi kuin yksittäisen tutkimuksen. Katsaus ja meta-analyysin tuloksilla voi olla vaikutusta näyttöön perustuvassa toiminnassa, mutta katsauksen on oltava luotettava ja raportointi läpinäkyvää. Katsauksen laadun arvioinnin tarkastukseen voidaan käyttää JBI-listaa, tulee sanoista Joanna Brics Institute. JBI on siis kriittisen arvioinnin tarkistuslista määrällisten tutkimusten mahdollisten harhojen huomioimiseksi tutkimusasetelmassa, tutkimuksen toteutuksessa ja tulosten analysoinnissa.  Lisätietoa JBI-arvioinnista saa osoitteesta http://www.hotus.fi/jbi-fi/kriittinen-arviointi. Raportoinnin tarkastukseen puolestaan on PRISMA (preferred reported items for systematic reviews and meta-analysis) -tarkastuslista. 

Meta-analyysin tulokset havainnollistetaan forest plot -kuviona. Vaikuttavuutta osoitetaan esimerkiksi OR –luvulla.

Forest plot -kuviossa vasemmalla ovat yksittäisten tutkimusten nimet aikajärjestyksessä ja oikealla kuvataan näiden yksittäisten tutkimusten vaikutusta (tulokset). Jana kuvaa tutkimuksen luottamusväliä. Mitä pienempi luottamusväli, sitä tarkempi tutkimus. Timanttikuvio kertoo meta-analyysin yhdistetyt tulokset. Timantin sijainti osoittaa meta-analyysin OR –lukua eli keskimääräistä vaikutusta. Timantin leveys ilmaisee tutkimusten yhdistettyjä luottamusvälejä.

LÄHTEET

Ruotsalainen H (2017) Luento. Oulun yliopisto.

Saarinen A (2011) Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa. Vaasan yliopiston julkaisuja. Opetusjulkaisuja 62. Julkisjohtaminen 4. http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf. Luettu 2017/08/02.