Vertaisarviointi Tutkimusbloggaajat-blogin tutkimussuunnitelmaan

SAIRAANHOITAJIEN TYÖSSÄJAKSAMINEN

VERTAISARVIOIJINA: Pauliina Hyrkäs, Tiina Juntunen, Hanna Komulainen, Elisa Mertaniemi, Eeva Vuorivirta-Vuoti

1. Valitun menetelmän lähtökohtien ja perusoletusten sekä erityispiirteiden tuntemus.

Tutkimussuunnitelman aihe on mielenkiintoinen, tärkeä ja ajankohtainen. Tutkimuksen merkitys ja hyödynnettävyys tulevat hyvin ilmi johdannossa. Rajauksen kannalta otsikko voisi olla hieman kuvailevampi. Tieteenfilosofiset lähtökohdat puuttuvat. Laadullisen tutkimusotteen avaamista juuri tämän tutkielman käytössä hieman kaivataan, mitä se tarkoittaa tässä tutkimuksessa?

(Arvosana: 3)

2. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelma/-tehtävä

Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävä on esitetty selkeästi. Tutkimuksen keskeiset käsitteet tukevat niitä, ja ne on esitelty selkeästi tieteellisen synteesin avulla. Pääkäsitteenä työhyvinvointi on laaja kokonaisuus, ja jäimme kaipaamaan täsmällisyyttä, mitä se tarkoittaa tässä tutkimuksessa.

(Arvosana: 4)

3. Aineiston keruu, analyysi ja niiden esittäminen (myös havainnollistaminen) sekä esitettyjen perustelujen relevanttius.

Suunnitelmassa käytettävä kirjallisuus, tutkimusprosessin käynnistyminen ja aihe ovat kattavasti ja hyvin argumentein perusteltu. Hienoa, että olette kuvanneet tiedonhakuprosessianne näin perusteellisesti. Lomakkeen luomisessa oli hyvä ajatus käyttää asiantuntijapaneelia sisällön arvioimiseen. Olisiko esihaastattelussa saanut vielä käyttäjälähtöistä tietoa lomakkeiden kysymyksistä?

Hieman epäselväksi jäi, miten lomakkeet saatetaan kaikkien sairaanhoitajien saataville käytännössä. Jos lomake jätetään täytettäväksi ilman tutkijoiden läsnäoloa, osaavatko vastaajat huomioida eri työhyvinvoinnin alueita? Olisiko avoin- tai teemahaastattelu antanut enemmän, koska tutkijat olisivat voineet tehdä täsmentäviä kysymyksiä, tai kysymykset olisivat olleet työhyvinvointiin liittyviin teemoihin sidottuja? Kaipaisimme myös ajatusta siitä, millainen varasuunnitelma on tiedonantajien saamiseksi, jos tiedonantajia ei tulekaan tarpeeksi.

Analyysimenetelmä oli kuvattu hyvin, mutta melko pelkistetysti. Olisiko siinä voinut kuvata teoriaa enemmän siinä suhteessa, miten se teidän työtänne voisi koskettaa. Analyysin kuvaaminen toki suunnitelmavaiheessa on haasteellista, kun ei ole vielä aineistoa.

Aineiston keruun ja analyysimenetelmän arviointia, ja kriittistä tutkiskelua voisi olla enemmän. Menetelmissä on yleensä näkökulmia, jotka tulisi huomioida suhteessa omaan tutkimukseen jo suunnitteluvaiheessa. Niitä olisi voinut hieman avata.

(Arvosana: 3)

4. Eettisyys ja luotettavuus

Eettisyys oli pääosin esitetty hyvin ja kattavasti. Perustelut eettisille valinnoille pohjautuivat kirjallisuuteen. Jäimme kaipaamaan eettisyyden kuvausta teidän tutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusluvasta olisi voinut mainita eettisyyden kohdalla, nyt tutkimuslupa oli mainittu ainoastaan aikataulussa. Lisäksi tutkimukseen osallistuminen perustuu tietoon, joten saatekirje olisi voinut olla kattavampi. Saatekirjeessä ei mainita, ketä tutkijat ovat (muutoin kuin nimeltä), tai mistä he tulevat, lisäksi tutkimukseen osallistuville tulisi olla ohjeistus, kuinka he saavat halutessaan yhteyden tutkijoihin. Pohdittava on myös tutkimukseen osallistuvien mahdollinen poisjäänti tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa. Onko poisjäänti enää mahdollinen kyselylomakkeen palauttamisen jälkeen? Tällöin kyselylomakkeet olisi hyvä koodata jollain tavalla, jotta oikean lomakkeen voi poistaa vastauksista.

Tutkimuksen luotettavuutta oli kuvattu monipuolisesti. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin kriteerit oli esitetty, myös määrälliseen tutkimukseen liitetyt reliabiliteetti ja validiteetti- käsitteet oli kerrottu. Toisaalta nämä tutkimuksen luotettavuutta ilmaisevat käsitteet on joissakin tutkijapiireissä katsottu laadullisen tutkimukseen kuulumattomiksi käsitteiksi. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että myös laadullista tutkimusta on voitava arvioida reliabiliteetin ja validiteetin mukaan. Tässä tutkimussuunnitelmassa reliabiliteettia ja validiteettia ei oltu avattu sen enempää. Luotettavuuden arviointi on selkeää. Oli esitetty toimenpiteitä, joilla tutkimuksen luotettavuutta oli pyritty vahvistamaan, mutta tieteellinen kriittisyys ylipäätään oli jäänyt pois.

(Arvosana: 2)

5a. Tehtävän rakenne ja sisällön johdonmukaisuus.

Rakenne tehtävässänne on pääosin selkeä ja etenee johdonmukaisesti. Sisällysluettelosta puuttuu eettisyys otsikko.

(Arvosana: 3)

5b. Tehtävän kieli sekä kirjallisen työn ohjeiden ja ohjepituuden noudattaminen.

Kieli on pääosin selkää, virheetöntä ja täyttää suurimmaksi osaksi tieteelliset kriteerit. Työn pituus vaikuttaa olevan ohjeen mukainen, toki varmuudella sitä ei voi blogimuodossa arvioida. Lähdeviittaukset on tehty asiallisesti, mutta omaan tekemiseen viitatessa kannattaisi ehkä erottaa teoriatieto eri lauseeseen. Esim. kappaleessa 4 "Aiheen valintaan vaikuttivat ryhmän mielenkiinto, yhteiskunnallinen merkitys, merkitys tieteenalalle ja aiheen ajankohtaisuus. (Metsämuuronen 2006.)”

(Arvosana: 4)

6. Taito tehdä lähteisiin perustuvaa synteesiä ja tieteellinen kriittisyys

Tekstissä pyritään synteesiin eri lähteiden välillä. Sen sijaan omia valintoja olisi voinut perustella ja pohtia enemmän ja tehdä omista valinnoista synteesiä lähteiden kanssa.

(Arvosana: 3)

7. Lähteet

Käytetyt lähteet ovat relevantteja tutkimuksen aiheeseen nähden. Lähteet ovat hyviä ja kohtalaisen tuoreita kansainvälisiä ja kotimaisia metodikirjallisuutta ja artikkeleita. Muutama vanhempi lähde löytyi.

(Arvosana: 4)

Vertaisarvioinnin kokonaisarvosana: 3

Vertaisarviointi Tutkimusopinnot-blogin tutkimussuunnitelmaan

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN OHJAUKSESTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

VERTAISARVIOIJINA: Pauliina Hyrkäs, Tiina Juntunen, Hanna Komulainen, Elisa Mertaniemi, Eeva Vuorivirta-Vuoti

1. Valitun menetelmän lähtökohtien ja perusoletusten sekä erityispiirteiden tuntemus.

Lähtökohdat ja valittu menetelmä on esitetty selkeästi ja hyvin perustein. Laadullisen tutkimuksen teoria on esitelty todella hyvin, kaipasimme kuitenkin yhtymäkohtia tutkimusaiheeseen liittyen. Käsitteet jäävät hieman irrallisiksi keskenään. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu nousee heti johdannon perusteella keskeiseksi ja sen olisi voinut mainita jo otsikossa. Lisäksi pohdimme, onko tässä kontekstissa (terveystieteet) tarpeellista avata käsitettä sairaanhoitaja? Jäimme kaipaamaan hieman monipuolisempaa ja syvällisempää käsitteiden avaamista sekä synteesiä johdanto- ja taustakappaleissa.

Tutkimus on tarpeellinen sairaanhoitajien koulutusta ajatellen ja tarpeellisuutta on perusteltu.

(Arvosana 3)

2. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelma/-tehtävä

Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja tehtävät on kuvattu. Keskeiset käsitteet tukevat näitä. Tavoitteisiin kaipasimme yhteiskunnallista näkökulmaa.

(Arvosana 4)

3. Aineiston keruu, analyysi ja niiden esittäminen (myös havainnollistaminen) sekä esitettyjen perustelujen relevanttius.

Menetelmä ja toteutus on kuvattu hyvin. Tieteenfilosofiset lähtökohdat on nostettu hienosti omaksi kappaleekseen. Tiedonantajien valinta/ rekrytointiprosessi on kuvattu hyvin, mutta osallistumisen vapaaehtoisuus ja esimiehen iso rooli tiedonantajien valikoitumisen suhteen asettavat omat haasteensa, joita ei ole suunnitelmassa huomioitu. Käsitteiden käyttö on hieman ongelmallista, koska alkuun on esitelty avoimen haastattelun periaatteita, vaikka menetelmänä onkin ryhmähaastattelu. Kriittistä pohdintaa ryhmähaastattelusta tiedonkeruumenetelmänä jäimme kaipaamaan. Aineiston analyysin kuvaus on pintapuolinen, mutta selkeä. Raportointi on kuvattu hyvin ja kappale korostaa hyvin tutkimuksen tarpeellisuutta ja käytettävyyttä. 

(Arvosana 3)

4. Eettisyys ja luotettavuus

Tutkimuksen eettisyyttä olisi voinut kuvata kattavammin, etenkin kun tehtävänä oli teoriapainotteisen tutkimussuunnitelman laatiminen. Lähteitä on käytetty tässä kappaleessa niukasti ja osa tekstiä on ilman lähdettä. Ensimmäisessä kappaleessa lähdeviitteitä käytetään oman tekemisen kuvaamisen perässä. Olisiko asiallisempi tapa esittää ensin teoria lähteineen ja soveltaa sitä oman suunnitelman kuvaamiseen? Saatekirje ja suostumuslomake oli laadittu riittävän laajasti. Eettisyyteen liittyviä asioita löytyy ripoteltuna toisista luvuista tutkimussuunnitelmassa.

Luotettavuuden esittäminen oli selkeää, loogista, ja siinä oli tuotu esille myös kriittistä pohdintaa niin tutkimuksen tekijöiden kuin tiedonantajien näkökulmasta. Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin teoria oli esitetty hyvin ja siinä oli yhtymäkohtia omaan tutkimussuunnitelmaan. Yleiset laadullisen tutkimusmenetelmän luotettavuuden arvioinnin kriteerit oli esitetty. Näitä käsitteitä olisi voinut avata enemmän ja mitä ne tarkoittavat tässä tutkimuksessa. Hyvä kokonaisuus.

(Arvosana 3)

5a. Tehtävän rakenne ja sisällön johdonmukaisuus.

Sisällysluettelo on (pääosin) selkeä, ja tekstien kappaleet etenevät loogisesti. Kokonaisuus on looginen. Kappaleessa tutkimuksen keskeiset käsitteet ja tausta, keskeiset käsitteet oli määritelty hyvin, mutta tutkimuksen tausta jäi puuttumaan. Tutkimuksen taustaa oli esitetty johdanto luvussa, mutta tutkittavan ilmiön teoreettinen tarkastelu jäi melko vähäiseksi. 

(Arvosana 3)

5b. Tehtävän kieli sekä kirjallisen työn ohjeiden ja ohjepituuden noudattaminen.

Kieli on selkeää ja virheetöntä. Teksti on sujuvaa, lukijaystävällistä ja pääosin tieteellisesti kirjoitettua. Viittaustekniikassa pieni lapsus käsitekappaleessa. Eettisyys- kappaleessa viitaukset erikoisesti oman tekstin ja teorian yhdistämisen perässä, mutta muuten viittaukset kunnossa. Sivumäärää on vaikea arvioida blogista. Todennäköisesti tutkimussuunnitelman pituus täyttää annetun sivumäärän vaatimukset. 

(Arvosana 3)

6. Taito tehdä lähteisiin perustuvaa synteesiä ja tieteellinen kriittisyys

Synteesiä on jonkin verran, mutta valitettavasti myös referointia on käytetty paljon. Kriittisyyttä ja eri näkökulmien esiin tuomista olisimme toivoneet enemmän työn eri vaiheissa. Omien valintojen tutkiskelu eri menetelmien kritiikin kautta olisi tuonut kriittistä otetta työhön ja tuonut lukijalle kuvan, että ne on huomioitu.

(Arvosana: 2)

7. Lähteet

Lähteitä on käytetty riittävästi, mutta ne olivat suurimmaksi osaksi kotimaista metodikirjallisuutta. Lähdeluettelon aakkosjärjestyksessä pieni lapsus.

(Arvosana 2)

Vertaisarvioinnin kokonaisarvosana: 3