YSI-HANKKEEN
INNOVAATIOIDEN YHTEISKEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTON VAIKUTUS
LÄÄKÄRIOPISKELIJOIDEN KOKEMUKSEEN INNOVAATIO- JA KEHITTÄMISOSAAMISESTAAN
Hyrkäs Pauliina
Juntunen Tiina
Komulainen Hanna
Mertaniemi Elisa
Vuorivirta-Vuoti Eeva
Tutkimussuunnitelma
Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen
tutkimusyksikkö
Terveyshallintotieteen koulutusohjelma
Oulun yliopisto
Maaliskuu 2017
Sisällysluettelo
1 TUTKIMUKSEN TAUSTA, TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT
2 INNOVAATIOIDEN YHTEISKEHITTÄMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA INNOVAATIOALUSTAN AVULLA JA INNOVAATIO-OSAAMINEN
3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TUTKIMUSMENETELMÄT
3.1 Aineiston keruu
3.2 Aineiston analyysi
4 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS
4.1 Tutkimuksen luotettavuus
4.2 Tutkimuksen eettisyys
5 TUTKIMUKSEN AIKATAULU- JA KUSTANNUSSUUNNITELMA SEKÄ RAPORTOINTI
LÄHTEET
LIITTEET
Liite 1/ Tutkimuksen saatekirje
Liite 2/ Suostumuslomake
1 Tutkimuksen tausta, tarkoitus, tavoitteet ja tehtävät
Terveysalan
innovaatiokulttuuria ja -toimintatapoja kehitetään parhaillaan aiempaa
voimakkaammin. Kansalliset strategiat, kuten Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM)
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia sekä Sosiaali- ja
terveysministeriön (STM) Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategia pyrkivät edesauttamaan
sekä terveysalan innovaatiotoiminnan vahvistamista, että hyvinvointipalvelujen
uudistamista (Työ- ja elinkeinoministeriö 2014, Sosiaali- ja terveysministeriö
2014). Kansallisena tavoitteena on kehittää tehokkaita toimintatapoja sairaalan
tarpeita vastaavien innovaatioiden löytämiseksi, evaluoimiseksi ja
saattamiseksi uudeksi liiketoiminnaksi (TEM 2014). Samalla terveydenhuollon
organisaatiot toivovat käyttöönsä uusia, organisaatioiden toimintaa tehostavia
ja niiden toiminnan laatua parantavia tuotteita, palveluja ja ratkaisuja.
Noiden tavoitteiden saavuttamiseksi terveydenhuollon innovaatiotoiminnassa
keskeiset, tähän saakka hajallaan olleet tahot on saatettava yhteen. Lisäksi
terveydenhuollossa työskenteleviä ammattilaisia ja terveysalan opiskelijoita on
valmennettava, kannustettava ja tuettava sekä kehittämään työprosesseja että
työskentelemään yhdessä yritysten tuote- ja palvelukehittäjien kanssa
terveyspalvelujen laatua ja kustannustehokkuutta parantavien ratkaisujen
synnyttämiseksi (EURA 2014 -järjestelmä 2016.)
YSI
Yliopistosairaalat innovaatioalustana -hankkeessa vahvistetaan ja pilotoidaan
innovaatioiden yhteiskehittämisen toimintamallia hankkeessa innovaatioalustoina
toimivissa Oulun ja Turun yliopistosairaaloissa (OYS ja TYKS). YSI-hankkeen
tavoitteena on käytännössä kokeilla eri sidosryhmiä, kuten sairaalassa
työskenteleviä ammattilaisia, yritysten tuote- ja palvelukehittäjiä, asiakkaita
ja terveysalan opiskelijoita osallistavaa yhteiskehittämisen toimintamallia
uusien tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen kehittämiseksi. Hankkeen
tavoitteena on lisäksi synnyttää innovaatiokulttuuria vahvistava, eri
sidosryhmiä yhteen sitova innovaatioekosysteemi yliopistosairaaloiden ympärille
(EURA 2014 -järjestelmä 2016.)
Lääketieteen
opiskelijoista toivotaan innovaatioiden yhteiskehittämiseen yhtä keskeistä
toimijaryhmää. Opiskelijat tuovat yhteiskehittämiseen uusinta tietotaitoa
opinnoistaan sekä tuoreita näkökulmia työprosessien arviointiin.
Yhteiskehittämiseen osallistumisen kautta opiskelijoiden innovaatio- ja
kehittämisosaamisen odotetaan samalla vahvistuvan. Uuden toimintamallin kokeilu
antaa mahdollisuuden tutkia lääketieteen opiskelijoiden kokemuksia
toimintamallin käyttöönoton vaikutuksista kehittämis- ja innovaatio-osaamiseen.
Tutkimuksen
tarkoituksena on kuvailla lääkäriopiskelijoiden kokemuksia
innovaatio-osaamisensa kehittymisestä heidän osallistuessaan YSI-hankkeen
yhteiskehittämisen toimintamallin käytännön kokeiluun. Tavoitteena on tuottaa uutta
tietoa innovaatiotyöskentelyn tueksi terveydenhuollon kontekstissa. Tutkimustehtävänä
on selvittää, millä tavoin lääkäriopiskelijat kokevat innovaatio-osaamisensa
kehittyneen yhteiskehittämisen toimintamallin käytännön kokeiluun
osallistuessaan.
2 Innovaatioiden yhteiskehittäminen terveydenhuollossa innovaatioalustan avulla ja innovaatio-osaaminen
Keskeisillä
käsitteillä tarkoitetaan tutkimuksen kiinnostuksen kohteena olevia ilmiöitä ja
ne toimivat tutkimuksen teoreettisen pohjan perustana (Polit & Beck 2008).
Keskeisten käsitteiden kuvailulla pyritään rakentamaan selkeä kuva
tutkittavista ilmiöistä ja niiden välisistä yhteyksistä (Jabareen 2009).
Käsitteiden ja niiden välisten yhteyksien selkeä ja ymmärrettävä esittäminen
havainnollistavat tutkijan perehtyneisyyttä asiaan (Hirsjärvi 2007,
Metsämuuronen 2011). Käsitteiden määrittämisessä on oleellista tiedostaa, että
useat ilmiöt voidaan ymmärtää eri tavoin eri konteksteissa (Polit & Beck
2008, Metsämuuronen 2011). Tutkijan on kuvailtava ja perusteltava, mitä
määritelmää ilmiöstä käyttää (Polit & Beck 2008). Käsitteet määritellään
teoriatiedon perusteella (Eisenhart & Jurow 2011). Tämän tutkimuksen
keskeiset käsitteet ovat innovaatio, innovaatioiden yhteiskehittäminen
terveydenhuollossa, innovaatioalusta sekä innovaatio-osaaminen.
Innovaatioilla
tarkoitetaan tuotetta, prosessia tai ajattelutavan muutosta, joka syntyy, kun
olemassa olevia toiminnan elementtejä käytetään uudella tavalla (Valkokari ym.
2011). Innovointi on tavoitteellista toimintaa, jossa innovaatioiden avulla
pyritään löytämään vastauksia käytännön toiminnan haasteisiin (Pohjola &
Koivisto 2010). Kehittämistyötä voidaan sanoa innovoinniksi, kun uudistus on
saatettu menestyksekkäästi käytäntöön (Lovio & Kivisaari 2010, Pohjola
& Koivisto 2013).
Terveydenhuollossa
innovaatiotoiminta voi olla yksi organisaation menestystekijöistä. Innovoinnin
avulla voidaan saavuttaa parannuksia käytäntöihin ja tapaan, jolla koko
terveydenhuolto on järjestetty (Lovio & Kivisaari 2010, Lazarus & Fell
2011.) Innovaatioiden avulla pyritään myös kehittämään uusia sektorirajat
ylittäviä palvelukokonaisuuksia (Lovio & Kivisaari 2010). Tällaisen
kehittämistyön avulla voidaan saavuttaa säästöjä palveluiden tuottamisessa.
Innovaatiotoiminnan kehittäminen vaatii julkiselta sektorilta uudenlaista
rakenteiden ja käytänteiden tarkastelua sekä innovaatiokäytänteiden
muokkaamista ja siirtämistä teollisuudesta tieto- ja palveluperusteisiksi.
(Edwards-Schachter ym. 2012.)
Innovaatiot
syntyvät usein vuorovaikutuksen tuloksena erilaisissa verkostoissa (Iskanius
& Pohjola 2011). Terveydenhuollossa innovaatiotoiminta voidaan järjestää
innovointia ja luovaa toimintaa tukevien keskittymien, innovaatioalustojen
avulla (Lazarus & Fell 2011.) Innovaatioalustat ovat eri toimijoista
rakentuvia verkostoja, joiden tarkoituksena on kehittää ja testata erilaisia
todelliseen elämään liittyviä innovaatioita (Leminen ym. 2012).
Innovointialustan vahvuus perustuu kehittämiseen osallistuvien tahojen väliseen avoimeen yhteistyöhön ja
tiedonjakamiseen. Innovaatioalustan avulla kehittäminen on nopeampaa ja
oppiminen tehokkaampaa kuin perinteisissä kehittämisprojekteissa. (Hyysalo
& Hakkarainen 2014.)
Sandersin
ja Strappesin (2008) mukaan yhteiskehittäminen on kahden tai useamman ihmisen
kollektiivista luovuuden käyttöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon monimutkaisessa
ja moniammatillisessa toimintaympäristössä toimijoita ja toiminnan säätelijöitä
on useita. Yhteiskehittämisessä käytössä on kaikki oleellinen asiantuntijuus ja
tavoitteena on eri toimijoiden erilaisten intressien yhteen sulauttaminen.
Yhteiskehittäminen lisää toimijoiden keskinäistä ymmärrystä ja mahdollistaa
oppimisen sekä edistää moniammatillista yhteistyötä. (Pohjola & Koivisto
2013.) Yhteiskehittäminen sopii hyvin sosiaali- ja terveydenhuollon
moniammatilliseen ympäristöön (Sanders & Strapper 2008, Pohjola &
Koivisto 2013). Se vaatii onnistuakseen motivoituneen ja oppimisorientoituneen
ryhmän. Onnistunut innovointikokemus edistää halukkuutta kehittämistyöhön ja
uuden oppimiseen. (Khedhaouria & Jamal 2015.)
Innovointi
edellyttää Iskaniuksen ja Pohjolan (2010) mukaan kontekstin ja substanssin
tuntemisen lisäksi sosiaalisia taitoja, joustavuutta, muutoshalukkuutta,
arviointikykyä ja kykyä sietää arviointia sekä epävarmuutta. Taito yhdistää
olemassa olevaa tietoa, osaamista ja teknologiaa uudella tavalla on oleellista
osaamista innovoinnissa. Kyky oppia uutta ja edelleen jalostaa opittua tietoa
on tärkeää kehittämistyössä (Khedhaouria & Jamal 2015). Muita innovointiin
vaadittavia kompetensseja ovat luova ongelmanratkaisukyky, kokonaisvaltainen
ajattelu, päämäärätietoisuus, yhteistyökyky ja verkosto-osaaminen (Räisänen
2014).
3 Tutkimuksen toteutus ja tutkimusmenetelmät
Tutkimus on
luonteeltaan laadullinen ja tieteenfilosofisilta lähtökohdiltaan fenomenologinen.
Siinä halutaan kuvailla innovaatioiden
yhteiskehittämisen toimintamallin käyttöönoton vaikutusta lääkäriopiskelijoiden
kokemukseen innovaatio- ja kehittämisosaamisestaan. Laadullinen tutkimus on
systemaattinen ja subjektiivinen lähestymistapa, joka kuvailee kokemuksia
elämästä ja antaa niille merkityksiä. Laadullinen tutkimus perustuu holistiseen
maailmankuvaan, jossa todellisuus perustuu havaintoihin, jotka ovat jokaisella
erilaiset ja muuttuvat jatkuvasti (Burns & Grove 2009). Fenomenologia
korostaa yksilöllistä kokemusta, koska tieto maailmasta muodostuu aistimisen ja
kokemisen kautta (Jyväskylän yliopisto 2015). Aineiston keruu tapahtuu
avoimella haastattelulla, ja aineisto analysoidaan induktiivisella sisällönanalyysillä.
3.1 Aineiston keruu
Haastattelu on
sopiva metodi, kun halutaan saada esille osallistujien kokemuksia ja heidän
ymmärrys valitusta aiheesta (Taylor 2005, Pietilä 2010, Puusa 2011a). Se on
tietoisuuden ja ajattelun sisältöihin kohdistuvaa toimintaa, ja siinä
tavoitteena on kerätä aineisto, jonka avulla voidaan tehdä tutkittavaa ilmiötä
koskevia uskottavia päätelmiä (Puusa 2011a). Haastattelun aikana
tiedonantajalla on mahdollisuus kuvailla ilmiötä yksityiskohtaisesti, ja antaa
kokonaisvaltaisesti oma näkökulma ja tulkinta aiheesta. Haastattelijalla on
tarkentavilla kysymyksillä myös mahdollisuus syventää tietoja. (Taylor 2005.)
Tutkimukseen haastatellaan avoimella haastattelulla kaksikymmentä viidennen
vuosikurssin lääketieteenopiskelijaa, jotka ovat osallistuneet hankkeeseen.
Avoimella haastattelulla on tarkoitus kartoittaa opiskelijoiden kokemuksia
vapaasti johdattelematta. Keskustelua avaavana kysymyksenä käytetään: Millä
tavoin koet innovaatioiden
yhteiskehittämisen toimintamallin vaikuttaneen innovaatio- ja
kehittämisosaamiseesi?
Tarkentavat kysymykset nousevat opiskelijoiden vastauksista tilanteiden mukaan.
(Polit & Beck 2006.)
Jokainen tutkija
harjoittelee haastattelua alkuun yhdelle lääketieteenopiskelijalle, jotta
tekniikka ja tilanne tulevat tutuiksi. Nämä esihaastattelut voidaan käyttää
tutkimuksen materiaalina, mikäli niissä ei ole ongelmia. Tiedonantajien määrä
on laadulliseen tutkimukseen runsas, tutkijoiden määrän takia. Tiedonantajat
valikoituvat vapaaehtoisuuden mukaan 140 hankkeeseen osallistuvan
lääketieteenopiskelijan joukosta. Sopivuuteen perustuvassa valinnassa
tiedonantajalla on tutkittavan ilmiön kannalta sopivat ominaisuudet eli
mahdollisimman paljon tutkittavaan ilmiöön liittyvää kokemusta ja tietoa (Polit
& Beck 2006). Haastattelut tehdään tiedonantajille helpoissa paikoissa,
joissa ympäristö on keskustelulle sopiva. Haastattelut nauhoitetaan koululta
lainatuilla nauhureilla, jotka haastattelun yhteydessä sijoitetaan
huomaamattomasti. (Burns & Grove 2009.)
Haastattelun
haasteina on kuvattu muun muassa luottamuksellisen ilmapiirin luomisen tärkeys,
tiedonantajan alttius antaa sosiaalisesti hyväksyttyjä vastauksia ja johdattelu
tai väärinymmärtäminen kysymyksen yhteydessä. Luottamuksellisen ilmapiirin
luominen on tärkeää tiedonantajan motivoinnin ja mahdollisen jännittämisen
takia, jotta päästään syvällisesti keskustelemaan asiasta. Tiedonantaja voi
vaikean tai arkaluonteisen asian ympärillä antaa sosiaalisesti hyväksyttyjä
vastauksia totuuden sijaan. Tutkija voi kysymyksenasettelulla tai muutoin
johdatella tahtomattaan, tai tiedonantaja ei termien tai kysymyksen muotoilun
takia ymmärrä kysymystä. (Puusa 2011a.)
3.2 Aineiston analyysi
Haastattelujen
jälkeen aineisto litteroidaan sanatarkasti, jonka jälkeen siihen perehdytään
lukemalla sitä huolellisesti tiedonantajien kuvaaman kokemuksen ytimen
saavuttamiseksi (Sparkes 2005). Aineisto on tutkittavien kuvaus ilmiöstä.
Analyysin tarkoitukset ovat luoda aineistosta mielekäs kokonaisuus, rikas
tulkinta sekä tehdä johtopäätöksiä. Sisällönanalyysi on väljä metodinen
viitekehys, joka mahdollistaa aineiston monipuolisen tarkastelun. Siinä
pyritään empiirisestä aineistosta kohti ilmiön käsitteellisempää ymmärrystä.
Sisällönanalyysi voi olla teoria- tai aineistolähtöinen. Tässä tutkimuksessa on
käytetty aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysiä. (Puusa 2011b.)
Induktiivisen
sisällönanalyysin vaiheet ovat aineiston koodaaminen (pelkistäminen),
kategorioiden luominen ja abstrahointi eli yleiskäsitteiden muodostaminen.
Koodaus tapahtuu aineiston läpilukemisen yhteydessä alleviivaten ja
muistiinpanoja tehden. Uudelleen lukiessa kerätään kaikki aineistoa kuvailevat
näkökulmat, ja pelkistetään sekä yhdistetään tutkimustehtävien avulla
sisällöllisesti samankaltaiset ilmaukset säilyttäen alkuperäinen idea. (Elo
& Kyngäs 2008, Puusa 2011b, Kylmä & Juvakka 2014.) Kategorioiden
luomisella on tarkoitus käsitteellistää tutkimuksen aihepiiri yhdistämällä
samankaltaiset pelkistetyt ilmaukset samaan kategoriaan. Abstrahointi
tarkoittaa yleiskäsitteiden muodostamista alakategorioista. (Elo & Kyngäs
2008, Kylmä & Juvakka 2014.) Analyysissä aineistoa kuvataan tiivistetyssä
muodossa ja muotoillaan se kokonaisuudeksi, joka vastaa tutkimuksen
tarkoitukseen ja tutkimustehtäviin (Kylmä & Juvakka 2014). Analyysissä on
pyrittävä totuudenmukaisuuteen, uskottavaan tulkintaan sekä perustelemaan
tehtyjä ratkaisuja. Tuloksia tulkitaan ja selitetään eli aineistosta nousseita
merkityksiä selkiytetään sekä verrataan aikaisempaan teoriaan. (Puusa 2011b.)
Sisällönanalyysin
haaste on sen monimuotoisuus, eikä ole yhtä oikeaa tapaa tehdä sitä. Tutkijan täytyy osata päättää oikea
analyysimuoto, mikä vastaa hänen tutkimuksensa tarkoitukseen ja
tutkimustehtäviin. Sisällönanalyysiä on kritisoitu sen yksinkertaisuudesta.
Haasteena on myös se, että kertomuksellinen materiaali ei ole suoraviivaista,
yksi lause voi sisältää usean kategorian elementtejä. On tärkeä pitää mielessä
oma tutkimusaihe analyysivaiheessa. Aineistosta voi paljastua paljon
mielenkiintoista asiaa, mutta aina on palattava omiin tutkimustehtäviin. (Elo
& Kyngäs 2008.) Ongelmaksi voi muodostua myös kertomuksellisen aineiston
valtava määrä. Tutkija keskittyy usein liian nopeasti pelkistämään dataa, ja
syöttämään sitä tietojärjestelmään. Tutkija ei ota tarpeeksi aikaa aineiston
lukemiseen ja luetun ymmärtämiseen. (Dierckx de Casterlé ym. 2012.)
4 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys
Tutkimuksen
luotettavuuden arvioinnilla tarkoitetaan tutkittavasta ilmiöstä saadun tiedon
totuudenmukaisuuden arviointia. Tieto, joka on virheetöntä, on
tutkimustoiminnan, tieteellisen tiedon ja sen hyödyntämisen kannalta
välttämätöntä. (Kylmä & Juvakka 2007.) Tutkimuksen jokainen vaihe tehdään
huolellisesti alkaen tutkimuksen suunnittelusta, aineiston hankintaan,
aineiston analyysistä, tutkimustulosten raportointiin ja johtopäätöksiin. Tieteellisen
tutkimuksen tekeminen vaatii tutkimusetiikan huomioimisen koko
tutkimusprosessin aikana (TENK 2012).
4.1 Tutkimuksen luotettavuus
Laadullisen
tutkimuksen luotettavuutta (trustworthiness) voidaan arvioida esimerkiksi
uskottavuuden, vahvistettavuuden, refleksiivisyyden ja siirrettävyyden
kriteereillä. Uskottavuudella tarkoitetaan tutkimuksen ja sen tulosten
uskottavuutta ja sen osoittamista tutkimuksessa. (Kylmä & Juvakka 2007.)
Tutkimuksen eri vaiheissa käydään vuoropuhelua lääketieteen opiskelijoiden
kanssa siitä, miten he kokevat yhteiskehittämisen toimintamallin omassa
innovaatio- ja kehittämisosaamisessa? Lisäksi tutkimustulosten valmistuttua,
kysytään, vastaavatko tutkimustulokset heidän näkemystään tutkittavasta
ilmiöstä. Tutkimustulosten on oltava yhdenmukaiset tiedon antajien ja
tutkimustulosten kanssa (Elo ym. 2014, Kylmä & Juvakka 2007, Polit &
Hungler 1995). Uskottavuutta arvioidaan myös vertaamalla tutkimustuloksia
muihin vastaaviin tutkimustuloksiin. Tutkimuksen uskottavuutta vahvistaa myös
se, että tutkimuksen tekemiseen osallistuu useampi tutkija eli tutkija
triangulaatio. (Polit & Hunger 1995.)
Tutkimusprosessin
vahvistettavuus toteutetaan raportoimalla analyysiprosessi ja
tulokset niin yksityiskohtaisesti, että lukijalla on selkeä ymmärrys
tutkimuksen kulusta. Näin lukija pystyy punnitsemaan tutkimuksen vahvuuksia ja
rajoituksia. Onnistunut sisällön analyysi vaatii tutkijalta kykyä pelkistää ja
analysoida aineistoa sekä muodostaa kategorioita, jotka kuvailevat tutkittavaa
asiaa uskottavasti. (Elo & Kyngäs 2008.) Tutkimus
on tutkijoiden tulkintaa tietystä aineistosta ja - lähteistä. Tutkimus
menetelmissä ja tutkimuksen raportoinnissa noudatetaan objektiivisuutta. (Puusa
2011a, Hirsjärvi ym. 2014.) Tutkimusraportissa pohditaan refleksiivisyyttä eli
tutkijan tietoisuutta omista lähtökohdistaan tutkimuksen tekijänä. Miten
esimerkiksi oma opiskelijan rooli, kokemukset ja asenteet vaikuttavat
aineistoon, tutkimusprosessiin ja näiden kertomista tutkimusraportissa. (Kylmä
& Juvakka 2007.) Siirrettävyys laadullisessa tutkimuksessa tarkoittaa
tulosten siirrettävyyttä muihin vastaaviin tilanteisiin. (Kylmä & Juvakka
2007, Polit & Hungler 1995.) Tutkimuksen tulokset pyritään raportoimaan
systemaattisesti ja huolellisesti sekä niin riittävästi, että lukijat pystyvät
arvioimaan tulosten siirrettävyyden muihin vastaavanlaisiin tutkimuksiin.
Tutkimustulosten luotettavuutta lisää raportissa esitetyt lääketieteen
opiskelijoiden suorat lainaukset (Elo ym. 2014).
4.2 Tutkimuksen eettisyys
Tutkimuksessa
noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä. Rehellisyydestä ja huolellisuudesta
pidetään kiinni koko tutkimusprosessin ajan, tutkimussuunnitelman tekemisestä
tulosten julkistamiseen saakka. Tutkimusmenetelmä on tieteellisesti hyväksytty
avoin haastattelu sekä menetelmältään tutkimuksen aiheeseen sopiva. Muiden
tutkijoiden tekemää työtä kunnioitetaan asianmukaisilla lähdeviittauksilla.
Hyvän tieteellisen käytännön mukaan koko tutkimusryhmä on vastuussa eettisen
ohjeiden noudattamisesta ja sitoutuu niihin. (TENK 2012.) Tutkimus suoritetaan
Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa, joten tutkimukselle haetaan
tutkimuslupa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä (PPSHP).
Tutkimuksen
eettisyyteen kuuluu huomioida tutkimukseen osallistuvien asema. Tutkimukseen
osallistuvat suostuvat tutkimukseen vapaaehtoisesti, ja heillä on riittävästi
tietoa tutkimuksesta. Osallistujia on informoitava riittävästi tutkimuksen
tarkoituksesta, tutkimusmenetelmästä ja siitä, mihin tutkimustuloksia
käytetään. Tutkimukseen osallistuville annetaan kirjallinen tiedote,
tutkimuksen saatekirje (Liite 1). Tutkimukseen osallistuvat ovat tietoisia
asemastaan tutkimushenkilöinä sekä siitä, että voivat halutessaan keskeyttää
tutkimuksen. Osallistujien anonymiteetistä huolehditaan koko tutkimusprosessin
ajan, ja he allekirjoittavat ennen haastattelua kirjallisen suostumuslomakkeen,
jossa on mainittu edellä mainitut asiat. (Kylmä & Juvakka 2007.) Suostumuslomake
on tutkimussuunnitelman liitteenä (Liite 2). Hyvän tieteellisen
käytännön mukaisesti tutkijat huolehtivat tutkimusaineiston asianmukaisesta
säilyttämisestä. Tutkimusaineisto on ainoastaan tutkijoiden käytössä ja se
hävitetään asianmukaisesti tutkimuksen loputtua.
Tutkimuksen
eettisyyttä tulee arvioida myös tutkimusaiheen näkökulmasta. Tutkimusaiheen
tulee olla ajankohtainen ja siitä tulee olla hyötyä yhteiskunnalle. (Kylmä
& Juvakka 2007.) Terveysalan innovointikulttuuria kehitetään voimakkaasti,
kansalliset strategiat pyrkivät vahvistamaan innovointitoimintaa ja sitä kautta
kehittämään terveydenhuollon toimintaa laadukkaammaksi ja tehokkaammaksi.
Innovaatio-osaamisesta on tärkeää saada lisää tutkittua tietoa, koska
terveydenhuollossa innovaatiotoiminta voi olla yksi organisaation
menestystekijä.
5 Tutkimuksen aikataulu- ja kustannussuunnitelma sekä raportointi
Kustannukset
jaetaan tutkijoiden kesken, ja mahdollisuuksien mukaan käytämme koulun
välineitä kuten nauhureita. Raportointi kuuluu kiinteästi tutkimustyöhön. Sen
tehtävänä on esitellä tutkimuksen lähtökohdat, menetelmät ja millaisia
yleistyksiä tuloksista voidaan tehdä. Raportissa tulee selvitä aukottomasti,
millaisilla ratkaisuilla tutkimuksen tuloksiin on päästy ja millaisia
periaatteita tutkimuksen kussakin vaiheessa on käytetty. (Varto 2005.)
Tutkimuksen tulokset on tarkoitus raportoida suomalaisessa alan tieteellisessä
julkaisussa Tutkiva hoitotyö- lehdessä. Tutkimuksen etenemisaikataulu on
nähtävillä taulukossa 1. Tutkimusraportti ja artikkeli on valmis huhtikuussa,
jonka jälkeen odotamme korjaukset ohjaajilta ja artikkelin osalta sitten
julkaisufoorumilta.
Taulukko 1. Tutkimuksen työnjako ja
aikataulu
|
Tutkimuksen vaihe
|
Aikataulu
|
Tekijä
|
|
Viitekehyksen laadinta
|
Tammi-maaliskuu
2017
|
Kaikki
tutkijat
|
|
Tutkimussuunnitelman
ja informointilomakkeen laadinta
|
Maaliskuu
2017
|
Kaikki
tutkijat
|
|
Tutkimusluvan hakeminen
|
Huhtikuu
2017
|
|
|
Haastateltavien
rekrytointi ja yhteydenotot
|
Elokuu
2017
|
Hanketiimi
+ tutkijat
|
|
Haastattelut
|
Syys-lokakuu
2017
|
Kaikki
tutkijat
|
|
Aineiston analysointi
|
Marraskuu
2017-Tammikuu 2018
|
Kaikki
tutkijat
|
|
Raportin ja artikkelin kirjoittaminen
|
Helmi-huhtikuu
2018
|
Kaikki
tutkijat
|
|
Jätetään arvioitavaksi ja mahdolliset
korjaukset
|
Toukokuu
2018-
|
Tutkijat
jättävät, ohjaajat tarkastavat
|
Lähteet
Burns N & Grove SK (2009) The Practice of Nursing Research -
Appraisal, synthesis and generation of evidence. St Louis Mo. Saunders Elsevier
Dierckx de Casterlé B, Gastmans C, Bryon E & Denier Y (2012) QUAGOL.
A guide for qualitative data analysis. International Journal of Nursing Studies
49(3): 360-371
Edwards-Schachter M, Matti C & Alcàntara E (2012) Fostering Quality
of Life trough Social Innovation: A Living Lab Methology Study Case. Review of
Policy Research. 29(6):672-692.
Eisenhart M & Jurow A.S (2011) Teaching Qualitative Research.
Teoksessa: Denzin N & Lincoln Y (toim) The SAGE Handbook of Qualitative
Research. California. SAGE Puplications, Inc. s. 699-714.
Elo S & Kyngäs H (2008) The qualitative content analysis process.
Journal of advanced nursing 62(1): 107-115.
Elo S, Kääriäinen M, Kanste O, Pölkki T, Utriainen K & Kyngäs H
(2014) Qualitative content analysis: a focus on trustworthiness. SAGE
Open January-march:1-10.
EURA 2014 -järjestelmä (2016). YSI
Yliopistosairaalat innovaatioalustana. Hankehakemus.
Hirsjärvi S (2007) Metodologiset ja
teoreettiset lähtökohdat. Teoksessa: Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P.
Tutki ja kirjoita. Keuruu. Otavan Kirjapaino Oy. s.119-161.
Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P
(2014) Tutki ja kirjoita. Porvoo. Bookwell Oy.
Hyysalo S & Hakkarainen L (2014) What difference does a living lab make? Comparing
two health technology innovation projects. CoDesing 10(3-4):191-208).
Iskanius P. & Pohjola I. (2011)
Pohjoisuuden tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan osaajayhteisö – Osaamisesta
innovaatiota – innovaatiosta liiketoimintaa. North Challenge raportti 5. Oulun
Yliopisto. Thule
Instituutti. www-dokumentti: ttp://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514298257.pdf. Ei päivitystietoa. Luettu
2017/03/12.
Jabareen Y (2009) Building a Conceptual Framework: Philosophy,
Definitions and Procedure. International Journal of
Qualitative Methods 8(4): 49-62.
Jyväskylän Yliopisto (2015) Avoimen yliopiston Koppa. Tieteen
filosofiset suuntaukset. Fenomenologia. www-dokumentti.
https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/tieteenfilosofiset-suuntaukset/fenomenologia.
Päivitetty 2015/4/23. Luettu 2017/3/27
Khedhaouria A & Jamal A (2015) Sourcing knowledge for innovation:
knowledge reuse and creation in project teams. Journal of Knowledge
Management 19(5): 932-948.
Kylmä J & Juvakka T (2007)
Laadullinen terveystutkimus. Helsinki. Edita Prima Oy.
Kylmä J & Juvakka T (2014)
Laadullinen terveystutkimus. Porvoo. Bookwell Oy
Lazarus I.R & Fell D (2011) Innovation or Stagnation? Crossing the
Creativity in Healthcare. Journal of Healthcare Management. 56(6):363-367.
Leminen S, Westerlund M & Nyström A-G (2012) Living Labs as
Open-Innovation Networks. Technology Innovation Management Review..
Www-dokumentti.
https://timreview.ca/sites/default/files/article_PDF/Leminen_et_al_TIMReview_September2012.pdf
. Luettu 2017/03/22.
Lovio R & Kivisaari S (2010)
Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta. Katsaus kansainväliseen
kirjallisuuteen. VTT tiedotteita- Research notes 2540. VTT. www-dokumentti. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2540.pdf.
Luettu 2017/20/02.
Metsämuuronen J (2011) Metodologian
perusteet ihmistieteissä. Teoksessa: Metsämuuronen J. (toim) Laadullisen
tutkimuksen käsikirja. Helsinki. International Methelp Oy. s. 18-80
Pohjola P & Koivisto J (2013)
Innovaatiot käytäntöinä. Systeeminen innovaatiomalli sosiaali- ja terveysalan
kehittämistoiminnan perustaksi. Yhteiskuntapolitiikka 78(1):89-98.
Pietilä I (2010) Ryhmä- ja
yksilöhaastattelun diskursiivinen analyysi. Kaksi aineistoa erilaisina
vuorovaikutuksen kenttinä. Teoksessa: Ruusuvuori J, Nikander P & Hyvärinen
M (toim). Haastattelun analyysi. Tampere. Vastapaino. s. 212-241
Polit DF & Beck CT (2006) Essentials of nursing research – Methods,
Appraisal, and Utilization. Sixth edition. Philadelphia. Wolters Kluwer
Company/Lippincott Williams & Wilkins.
Polit DF & Beck CT (2008) Nursing Research. Generating and Assessing
Evidence for Nursing Practice. 8th edition. Philadelphia. Lippincott Williams
& Wilkins, a Wolters Kluwer business.
Polit DF & Hungler BP (1995) Nursing research. Principles and
Methods. Fifth edition. Philadelphia. J.P. Lippincott Company.
Puusa A (2011a) Haastattelu laadullisen
tutkimuksen menetelmänä. Teoksessa: Puusa A & Juuti P (toim).
Menetelmäviidakon raivaajat. Perusteita laadullisen tutkimuslähetymistavan
valintaan. Vantaa. Hansaprint Oy. s. 73-87
Puusa A (2011b) Laadullisen aineiston
analysointi. Teoksessa: Puusa A & Juuti P (toim). Menetelmäviidakon
raivaajat. Perusteita laadullisen tutkimuksen lähestymistavan valintaan.
Vantaa. Hansaprint Oy. s. 114-125
Räisänen M (toim.) (2014)
Innovaatiokompetensseja mittaamassa. Opas innovaatiovalmiuksien arviointiin.
Tampere. Suomen yliopistopaino- Juvenes Print Oy. www-dokumentti. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522164988.pdf. Luettu 2017/03/16.
Sanders E & Strappers P (2008) Co-creation and the new landscapes of
design. CoDesign 4(1): 5-18.
Sosiaali- ja terveysministeriö (2014)
Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena – Sote-tieto hyötykäyttöön
-strategia 2020. www-dokumentti.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf.
Luettu 2017/03/12.
Sparkes AC (2005) Narrative analysis: exploring the whats and hows of
personal stories. Teoksessa: Holloway I (toim). Qualitative research in Health
Care. London. Library of CIP. s. 191- 209
Taipale V & Hämäläinen H (2007)
Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Helsinki. Paintek Pihlajamäki Oy. s. 16.
Taylor MC (2005) Interviewing. Teoksessa: Holloway I (toim). Qualitative
research in Health Care. London. Library of CIP. s. 39-55
Tenk (2012) Hyvä tieteellinen käytäntö.
Www-dokumentti. http://www.tenk.fi/fi/htk-ohje/hyva-tieteellinen-kaytanto.
Ei päivitystietoa. Luettu 2017/02/14
Työ- ja elinkeinoministeriö (2014)
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia. TEM raportteja
12/2014. www-dokumentti. https://tem.fi/documents/1410877/2871099/Terveysalan+tutkimus+ja+innovaatiotoiminnan+kasvustrategia+26052014.pdf.
Luettu 2017/03/12.
Valkokari K, Koivisto T, Hyötyläinen R,
Heikkinen M, Simons M, Nuutinen M, Apilo T & Oksanen J (2011) Management of
Future Innovative Firms and Networks. VTT tiedotteita- Research notes 2594.
Kuopio.VTT. www-dokumentti.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2011/T2594.pdf. Luettu 2017/02/20
Varto J (2005) Laadullisen tutkimuksen
metodologia. www-dokumentti. http://arted.uiah.fi/synnyt/kirjat/varto_laadullisen_tutkimuksen_metodologia.pdf.
Ei päivitystietoa. Luettu 2017/3/23
Yliherva J (2004) Organisaation
innovaatiokyvyn johtamismalli. Innovaatiokyvyn kehittäminen osana
johtamisjärjestelmää. Väitöskirja. Oulu. Oulun Yliopisto.
Liitteet
Liite
1/ Tutkimuksen saatekirje
Hyvä opiskelija!
Kiitos
osallistumisestasi YSI Yliopistosairaalat innovaatioalustana -hankkeessa
pilotoitavan innovaatioiden yhteiskehittämisen toimintamallin käyttöönoton
vaikutus lääkäriopiskelijoiden kokemukseen innovaatio- ja
kehittämisosaamisestaan- tutkimukseen. YSI Yliopistosairaalat
innovaatioalustana -hankkeessa vahvistetaan ja pilotoidaan innovaatioiden
yhteiskehittämisen toimintamallia hankkeessa innovaatioalustana toimivassa
Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS). Toimintamalli perustuu eri
sidosryhmien, kuten sairaalassa työskentelevien ammattilaisten, yritysten
tuote- ja palvelukehittäjien, terveydenhuollon asiakkaiden ja terveysalan
opiskelijoiden osallistamiseen yhteiskehittämiseen uusien, sairaalan tarpeita
vastaavien tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen synnyttämiseksi.
Tässä tutkimuksessa
kuvaillaan toimintamallin käytännön kokeilun vaikutuksia lääkäriopiskelijoiden
kokemuksiin innovaatio- ja kehittämisosaamisestaan. Tutkimukseen osallistuvat
ovat YSI-hankkeen toimintamallin pilotointiin osallistuvia
lääkäriopiskelijoita. Tutkimusaineisto kerätään avoimella haastattelulla,
haastattelu nauhoitetaan ja tutkijat analysoivat haastattelun sisällön.
Haastattelun aikana voit kertoa vapaasti, omin sanoin kokemuksistasi. Kaikki
antamasi tieto on arvokasta tutkimuksen kannalta. Nauhoitettu aineisto on vain
tutkijoiden käytettävissä ja analysoinnin jälkeen se hävitetään
asianmukaisesti. Haastateltavan anonymiteetistä huolehditaan koko
tutkimusprosessin ajan eikä yksittäistä vastaajaa voida tunnistaa
tutkimustuloksista. Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista.
Osallistumisesta voi luopua missä tahansa vaiheessa tutkimusta ilmoittamalla
siitä tutkijoille. Luopumisen syytä ei tarvitse perustella. Tutkijat ovat Oulun
yliopiston opiskelijoita ja tutkimukselle on anottu asianmukainen tutkimuslupa
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Osallistuessasi tutkimukseen pyydämme
sinulta kirjallisen suostumuksen.
Mikäli haluat
lisätietoa tutkimuksesta, voit ottaa yhteyttä keneen tahansa tutkijoista
sähköpostitse, sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi(at)student.oulu.fi.
Ystävällisin
terveisin, Pauliina Hyrkäs, Tiina Juntunen, Hanna Komulainen, Elisa Mertaniemi
ja Eeva Vuorivirta-Vuoti
Liite
2/ Suostumuslomake
YSI-hankkeessa
pilotoitavan innovaatioiden yhteiskehittämisen toimintamallin käyttöönoton
vaikutus lääkäriopiskelijoiden kokemukseen innovaatio- ja
kehittämisosaamisestaan -tutkimukseen osallistuvalle.
Olen saanut
riittävästi tietoa TtM-opiskelijoiden Hyrkkään, Juntusen, Komulaisen,
Mertaniemen ja Vuorivirta-Vuotin tutkimuksesta, sen tarkoituksesta,
tutkimusmenetelmästä, aineiston käytöstä ja aineiston analysoinnista.
Suostun tutkimukseen
vapaaehtoisesti ja olen tietoinen mahdollisuudesta luopua tutkimuksen
osallistumisesta missä tahansa tutkimuksen vaiheessa, jolloin minua koskeva
tutkimusaineisto poistetaan tutkimuksesta. Annan luvan nauhoittaa haastatteluni
sekä annan luvan lainausten käyttöön niin, että anonymiteettini säilyy. Minulle
on kerrottu tutkimusaineiston käsittelystä ja säilyttämisestä sekä
tutkimustulosten raportoinnista riittävästi. Tarvittaessa voin ottaa yhteyttä
minua haastatelleeseen tutkijaan.
Tästä
suostumuslomakkeesta on kaksi (2) kappaletta, joista toinen jää minulle ja
toinen tutkijoiden käyttöön.
_______________________________
Aika ja Paikka
_______________________________ _______________________________
Tutkittavan
allekirjoitus
Nimenselvennys
________________________________ _____________________________
Tutkijan
allekirjoitus
Nimenselvennys
________________________________
Tutkijan
sähköpostiosoite ja puhelinnumero
