SAIRAANHOITAJIEN TYÖSSÄJAKSAMINEN
VERTAISARVIOIJINA: Pauliina Hyrkäs,
Tiina Juntunen, Hanna Komulainen, Elisa Mertaniemi, Eeva Vuorivirta-Vuoti
1. Valitun menetelmän lähtökohtien ja perusoletusten sekä
erityispiirteiden tuntemus.
Tutkimussuunnitelman aihe on
mielenkiintoinen, tärkeä ja ajankohtainen. Tutkimuksen merkitys ja
hyödynnettävyys tulevat hyvin ilmi johdannossa. Rajauksen kannalta otsikko
voisi olla hieman kuvailevampi. Tieteenfilosofiset lähtökohdat puuttuvat.
Laadullisen tutkimusotteen avaamista juuri tämän tutkielman käytössä hieman
kaivataan, mitä se tarkoittaa tässä tutkimuksessa?
(Arvosana: 3)
2. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelma/-tehtävä
Tutkimuksen tarkoitus ja
tutkimustehtävä on esitetty selkeästi. Tutkimuksen keskeiset käsitteet tukevat
niitä, ja ne on esitelty selkeästi tieteellisen synteesin avulla. Pääkäsitteenä
työhyvinvointi on laaja kokonaisuus, ja jäimme kaipaamaan täsmällisyyttä, mitä
se tarkoittaa tässä tutkimuksessa.
(Arvosana: 4)
3. Aineiston keruu, analyysi ja niiden esittäminen (myös
havainnollistaminen) sekä esitettyjen perustelujen relevanttius.
Suunnitelmassa käytettävä
kirjallisuus, tutkimusprosessin käynnistyminen ja aihe ovat kattavasti ja hyvin
argumentein perusteltu. Hienoa, että olette kuvanneet tiedonhakuprosessianne
näin perusteellisesti. Lomakkeen luomisessa oli hyvä ajatus käyttää
asiantuntijapaneelia sisällön arvioimiseen. Olisiko esihaastattelussa saanut
vielä käyttäjälähtöistä tietoa lomakkeiden kysymyksistä?
Hieman epäselväksi jäi, miten
lomakkeet saatetaan kaikkien sairaanhoitajien saataville käytännössä. Jos
lomake jätetään täytettäväksi ilman tutkijoiden läsnäoloa, osaavatko vastaajat
huomioida eri työhyvinvoinnin alueita? Olisiko avoin- tai teemahaastattelu
antanut enemmän, koska tutkijat olisivat voineet tehdä täsmentäviä kysymyksiä,
tai kysymykset olisivat olleet työhyvinvointiin liittyviin teemoihin sidottuja?
Kaipaisimme myös ajatusta siitä, millainen varasuunnitelma on tiedonantajien
saamiseksi, jos tiedonantajia ei tulekaan tarpeeksi.
Analyysimenetelmä oli kuvattu hyvin,
mutta melko pelkistetysti. Olisiko siinä voinut kuvata teoriaa enemmän siinä
suhteessa, miten se teidän työtänne voisi koskettaa. Analyysin kuvaaminen toki
suunnitelmavaiheessa on haasteellista, kun ei ole vielä aineistoa.
Aineiston keruun ja analyysimenetelmän
arviointia, ja kriittistä tutkiskelua voisi olla enemmän. Menetelmissä on
yleensä näkökulmia, jotka tulisi huomioida suhteessa omaan tutkimukseen jo
suunnitteluvaiheessa. Niitä olisi voinut hieman avata.
(Arvosana: 3)
4. Eettisyys ja luotettavuus
Eettisyys oli pääosin esitetty hyvin
ja kattavasti. Perustelut eettisille valinnoille pohjautuivat kirjallisuuteen. Jäimme
kaipaamaan eettisyyden kuvausta teidän tutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusluvasta
olisi voinut mainita eettisyyden kohdalla, nyt tutkimuslupa oli mainittu ainoastaan
aikataulussa. Lisäksi tutkimukseen osallistuminen perustuu tietoon, joten
saatekirje olisi voinut olla kattavampi. Saatekirjeessä ei mainita, ketä
tutkijat ovat (muutoin kuin nimeltä), tai mistä he tulevat, lisäksi tutkimukseen
osallistuville tulisi olla ohjeistus, kuinka he saavat halutessaan yhteyden
tutkijoihin. Pohdittava on myös tutkimukseen osallistuvien mahdollinen
poisjäänti tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa. Onko poisjäänti enää mahdollinen
kyselylomakkeen palauttamisen jälkeen? Tällöin kyselylomakkeet olisi hyvä
koodata jollain tavalla, jotta oikean lomakkeen voi poistaa vastauksista.
Tutkimuksen luotettavuutta oli
kuvattu monipuolisesti. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin
kriteerit oli esitetty, myös määrälliseen tutkimukseen liitetyt reliabiliteetti
ja validiteetti- käsitteet oli kerrottu. Toisaalta nämä tutkimuksen luotettavuutta
ilmaisevat käsitteet on joissakin tutkijapiireissä katsottu laadullisen
tutkimukseen kuulumattomiksi käsitteiksi. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että
myös laadullista tutkimusta on voitava arvioida reliabiliteetin ja validiteetin
mukaan. Tässä tutkimussuunnitelmassa reliabiliteettia ja validiteettia ei oltu
avattu sen enempää. Luotettavuuden arviointi on selkeää. Oli esitetty
toimenpiteitä, joilla tutkimuksen luotettavuutta oli pyritty vahvistamaan,
mutta tieteellinen kriittisyys ylipäätään oli jäänyt pois.
(Arvosana: 2)
5a. Tehtävän rakenne ja sisällön johdonmukaisuus.
Rakenne tehtävässänne on pääosin selkeä
ja etenee johdonmukaisesti. Sisällysluettelosta puuttuu eettisyys otsikko.
(Arvosana: 3)
5b. Tehtävän kieli sekä kirjallisen työn ohjeiden ja
ohjepituuden noudattaminen.
Kieli on pääosin selkää, virheetöntä
ja täyttää suurimmaksi osaksi tieteelliset kriteerit. Työn pituus vaikuttaa
olevan ohjeen mukainen, toki varmuudella sitä ei voi blogimuodossa arvioida. Lähdeviittaukset
on tehty asiallisesti, mutta omaan tekemiseen viitatessa kannattaisi ehkä
erottaa teoriatieto eri lauseeseen. Esim. kappaleessa 4 "Aiheen valintaan
vaikuttivat ryhmän mielenkiinto, yhteiskunnallinen merkitys, merkitys
tieteenalalle ja aiheen ajankohtaisuus. (Metsämuuronen 2006.)”
(Arvosana:
4)
6. Taito tehdä lähteisiin perustuvaa
synteesiä ja tieteellinen kriittisyys
Tekstissä pyritään synteesiin eri
lähteiden välillä. Sen sijaan omia valintoja olisi voinut perustella ja pohtia
enemmän ja tehdä omista valinnoista synteesiä lähteiden kanssa.
(Arvosana: 3)
7. Lähteet
Käytetyt lähteet ovat relevantteja
tutkimuksen aiheeseen nähden. Lähteet ovat hyviä ja kohtalaisen tuoreita
kansainvälisiä ja kotimaisia metodikirjallisuutta ja artikkeleita. Muutama
vanhempi lähde löytyi.
(Arvosana: 4)
Vertaisarvioinnin
kokonaisarvosana: 3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti