Tänään alkoi tutkimusmenetelmien soveltaminen terveystieteissä -opintojakso ja pääsimme testailemaan uusia opiskelutapoja. On hienoa, että opintojaksoon oli sisällytetty blogin teko. Digiviestinnän hallinta on tärkeää ja erilaisten viestintätapojen harjoittelu tuntuu mielekkäältä tulevaisuutta ajatellen. Kahoot ja Padlet olivat aivan uusia tuttavuuksia ja tuovat mukavasti uusia elementtejä opiskeluun. Niihin täytyy tutustua tässä opintojakson aikana. Kahoot tuntui käyttökelpoiselta omassa työssäkin, esimerkiksi opetustilanteita ajatellen. Kaiken kaikkiaan oli ihana tulla tunneille ja päästä tekemään tehtäviä yhdessä opiskelukavereiden kanssa. Tällaista yhteisöllistä toimintaa kaipasimme viime syksyn aikana, jolloin suurin osa meistä puursi itsenäisesti kandidaatintutkielmien parissa. Kokoamme blogitekstit yhdessä ensin Onedriveen, ja kukin vuorollaan koostaa päivän annin blogiin.
Opintojakson oppimistavoitteista:
* Osaa soveltaa aiemmin oppimiaan tutkimusmenetelmätaitoja harjoitustehtävässä
* Määritellä määrällisen ja laadullisen tutkimuksen luonteen ja metodologiset pääkysymykset
* Osaa organisoida omaa toimintaa osana pienryhmätyöskentelyä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi
* Osaa toteuttaa tutkimusprosessin vaiheet ja ratkaista siihen kuuluvia ongelmia
* Luotettavuuden arviointi
* Eettisten kysymysten arviointi
* Osaa tehdä työelämälähtöisen tutkimussuunnitelman
TUTKIMUSSUUNNITELMA - mitä, miten ja miksi!
Tutkimussuunnitelma on kaikkea muuta kuin ranskalaisia viivoja ja luettelomaista asioiden kirjaamista. Tutkimussuunnitelmaan tekemiseen kannattaa panostaa, vaikka se matkan varrella voi muuttua. Tutkimussuunnitelmaa laatiessa sen tulee sisältää tutkittavan asian teoreettiset lähtökohdat, käytännön toteutuksen, eettisyyden pohdinnan ja luotettavuuden arvioinnin. Suunnitelmassa esitetään mahdollisemman tarkkoja vastauksia tutkimuksen peruskysymyksiin: mitkä ovat aihepiiristä löydetyt tutkimusongelmat ja miten niihin on ajateltu löydettävän vastauksia. Suunnitelma on tavoitteellinen, joten lopputulos voi poiketa siitä. (Hirsjäri ym. 2010.) Tutkimussuunnitelma on ikään kuin matkasuunnitelma ja suunnan näyttäjä tutkimusmatkalla. Sen tulee olla helppolukuinen, vakuuttava ja visuaalisesti miellyttävä. Tutkijan on ennen tutkimuksen aloittamista määritettävä omat tavoitteensa tutkimukselle ja mahdollisesti myös haluamansa arvosana opinnäytetyön ollessa kyseessä. Hänen tulee miettiä, mitä tutkitaan, miksi aihe häntä itseään kiinnostaa ja mitä lähestymiskulmia aiheeseen voisi olla. Aihetta on hyvä pohtia ja prosessoida huolella ennen suunnitelman laatimista. Aiheen valintaan, rajaukseen ja perusteluun kannattaa käyttää aikaa. Hyvä aihe kiinnostaa aina! Aloitusvaiheessa tulee myös tiedostaa tutkimuksen eettisyys. Minkälaisia lupia tarvitaan esimerkiksi tutkimuksen tekoon tai mahdollisen mittarin käyttöön. Myös oma asema tutkijana on tiedostettava ja on pyrittävä toimimaan eettisesti, sillä terveystieteellisessä tutkimuksessa kerätty tieto käsittelee lähes aina ihmisiä ja heidän kokemusmaailmaansa. Eettisen pohdinnan lisäksi tutkimussuunnitelmaan liittyy luotettavuuden arviointi. Luotettavuuden arvioinnissa tarkastellaan sitä, saadaanko valituilla menetelmillä vastaus tutkittavaan ongelmaan ja tutkimuskysymykseen. Sen lisäksi, että sinulla on aihe ja menetelmät valmiiksi mietittynä, tutkimussuunnitelma sisältää tutkimuksen tekemiseen liittyviä järjestelyjä ja toimia, kuten tarvittavien materiaalien hankkimisen ja aikataulun suunnittelemisen. Missä ajassa tutkimus on toteutettavissa. Kustannuslaskema on myös tarpeellinen; mistä kulut tulevat ja miten aiot rahoittaa tutkimuksen. Tutkimussuunnitelmaa käytetään usein myös rahoituksen hakemiseen. Tällöin suunnitelma on opinnäytetyön suunnitelmaan verrattuna lyhyempi ja tiivistetympi.
Tutkimussuunnitelma on kaikkea muuta kuin ranskalaisia viivoja ja luettelomaista asioiden kirjaamista. Tutkimussuunnitelmaan tekemiseen kannattaa panostaa, vaikka se matkan varrella voi muuttua. Tutkimussuunnitelmaa laatiessa sen tulee sisältää tutkittavan asian teoreettiset lähtökohdat, käytännön toteutuksen, eettisyyden pohdinnan ja luotettavuuden arvioinnin. Suunnitelmassa esitetään mahdollisemman tarkkoja vastauksia tutkimuksen peruskysymyksiin: mitkä ovat aihepiiristä löydetyt tutkimusongelmat ja miten niihin on ajateltu löydettävän vastauksia. Suunnitelma on tavoitteellinen, joten lopputulos voi poiketa siitä. (Hirsjäri ym. 2010.) Tutkimussuunnitelma on ikään kuin matkasuunnitelma ja suunnan näyttäjä tutkimusmatkalla. Sen tulee olla helppolukuinen, vakuuttava ja visuaalisesti miellyttävä. Tutkijan on ennen tutkimuksen aloittamista määritettävä omat tavoitteensa tutkimukselle ja mahdollisesti myös haluamansa arvosana opinnäytetyön ollessa kyseessä. Hänen tulee miettiä, mitä tutkitaan, miksi aihe häntä itseään kiinnostaa ja mitä lähestymiskulmia aiheeseen voisi olla. Aihetta on hyvä pohtia ja prosessoida huolella ennen suunnitelman laatimista. Aiheen valintaan, rajaukseen ja perusteluun kannattaa käyttää aikaa. Hyvä aihe kiinnostaa aina! Aloitusvaiheessa tulee myös tiedostaa tutkimuksen eettisyys. Minkälaisia lupia tarvitaan esimerkiksi tutkimuksen tekoon tai mahdollisen mittarin käyttöön. Myös oma asema tutkijana on tiedostettava ja on pyrittävä toimimaan eettisesti, sillä terveystieteellisessä tutkimuksessa kerätty tieto käsittelee lähes aina ihmisiä ja heidän kokemusmaailmaansa. Eettisen pohdinnan lisäksi tutkimussuunnitelmaan liittyy luotettavuuden arviointi. Luotettavuuden arvioinnissa tarkastellaan sitä, saadaanko valituilla menetelmillä vastaus tutkittavaan ongelmaan ja tutkimuskysymykseen. Sen lisäksi, että sinulla on aihe ja menetelmät valmiiksi mietittynä, tutkimussuunnitelma sisältää tutkimuksen tekemiseen liittyviä järjestelyjä ja toimia, kuten tarvittavien materiaalien hankkimisen ja aikataulun suunnittelemisen. Missä ajassa tutkimus on toteutettavissa. Kustannuslaskema on myös tarpeellinen; mistä kulut tulevat ja miten aiot rahoittaa tutkimuksen. Tutkimussuunnitelmaa käytetään usein myös rahoituksen hakemiseen. Tällöin suunnitelma on opinnäytetyön suunnitelmaan verrattuna lyhyempi ja tiivistetympi.
MÄÄRÄLLISEN JA LAADULLISEN TUTKIMUSSUUNNITELMAN EROJA- sisällössä, ei rakenteessa!
Ennen tutkimussuunnitelman laadintaa tulee päättää tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusmenetelmä, jolla parhaiten saa tietoa ongelma-alueesta. ->lähestymistapana kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen tai näiden yhdistelmä. Luokittelun päättelyn ja tulkintaprosessin osalta asiat ovat samoja määrällisessä ja laadullisessa tutkimuksessa. Määrällinen tutkimus on laadullista selkeämmin eroteltavissa erilaisiin tutkimuksellisiin vaiheisiin ja tarkoin rajattuihin laskemiseen liittyviin toimintoihin. Aineisto on enemmän rajattu ja luotettavuuskysymyksiä lähestytään eri tavoin. Näitä kahta lähestymistapaa ohjaavat myös erilaiset tieteenfilosofiset näkökulmat. Keskeisin ero on, että laadullista tutkimusta ei voida suunnitella ja ennakoida niin tarkkaan kuin määrällisessä tutkimuksessa. Laadullinen tutkimussuunnitelma kehittyy tutkimusprosessin edetessä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen, 1998.)
LÄHTEET:
Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P (2010)Tutki ja kirjoita. Hämeenlinna. Karistonkirjapaino Oy
Paunonen M & Vehviläinen- Julkunen K (1998) Hoitotieteen tutkimusmetodiikka.Juva. WSOY
Hyvää pohdintaa tutkimussuunnitelmasta! Minulle jäi sellainen kuva luennosta, että tutkimussuunnitelma todella antaa tutkimuksen työstämiselle alkusysäyksen ja on oppaana tutkimuksen teon eri vaiheissa. Tutkittavan ilmiön/aiheen perusteleminen on tärkeää sekä se, että pohditaan tarkkaan millä menetelmällä saadaan tiettyyn tutkimuskysymykseen parhaiten vastauksia.
VastaaPoistaIhan sama fiilis jäi itselläkin... Onhan se ensimmäisiä konkreettisia asioita omasta tutkimuksesta ja pitäähän siinä olla moni asia mietittynä esim. kysymyslomake ja analysointimenetelmät. :)
Poista