Moni meistä on varmasti osallistunut johonkin tutkimukseen
ja täyttänyt kyselylomakkeen. Kysely onkin yksi tutkimuksen teon keskeisiä
elementtejä. Kyselylomake on mittaamisväline, jolla pyritään saamaan tietoa
vastaajien mielipiteistä, arvoista, käyttäytymisestä, toiminnasta jne. Hyvin
laadittu kyselylomake on tutkittavan asian kannalta ja vastausten analysoinnin
kannalta tärkeä, joten sen laadintaan kannattaa tutkijalla käyttää aikaa ja vaivaa.
Mitä on käytännössä luotettavan mittarin kehittäminen?
Kyselylomake, tai paremminkin voisi puhua mittarista, tulisi perustua
tutkimusongelmiin ja aiempaan tietoon tai teoriaan. Jos tutkijalla on
mahdollisuus saada käyttöönsä valmiiksi kehitetty ja testattu mittari, sitä
kannattaa käyttää. Valmiin mittarin
muokkaaminen muuttaa sen luotettavuutta ja vertailtavuutta. Jos jotain
tarvitsee poistaa, kannattaa se tehdä koko osion laajuisesti, ei yksittäisiä
kysymyksiä poistamalla. Joskus tutkija joutuu kuitenkin kehittämään mittarin
itse. Mittaria ei kannata lähteä rakentamaan kehittämällä/kopioimalla
aikaisemmista tutkimuksista yksittäisiä kysymyksiä vaan kysymykset nousevat
tutkijan tutkimusongelmasta. Yksittäisiä kysymyksiä kehittämällä vastausten
analysointi jää pirstaleiseksi eikä tutkija välttämättä saa sitä tietoa, mitä
oli alun perin hakemassa.
Mittarin kehittämiseen kannattaa käyttää aikaa. Kysymykset
on esitestattava ennen varsinaista tutkimuskäyttöä. Vastaajat eivät välttämättä
ymmärrä kysymyksiä niin kuin tutkija ne ymmärtää, jolloin tutkija ei saa sitä
tietoa, mitä haluaisi saada. Esitestauksessa tutkija voi saada muutakin
arvokasta tietoa mittarinsa toimivuudesta. Jos esitestauksen vastausprosentti
on kovin pieni, voi tutkija miettiä, miksi. Onko mittari niin pitkä tai
visuaalisesti vaikeasti hahmotettava, että esitestaajatkaan eivät halua tai
osaa vastata. Esitestaus saattaa antaa tutkijalle myös tietoa kysymysten
tarpeellisuudesta. Jos esitestaajien vastausten hajonta on pieni, onko kysymys
tarpeellinen kun kaikki vastaavat samalla tavalla. Pilotoidessa mittaria
kannattaa jättää palautteelle tilaa kysymysten lomaan. Pilotoinnin yhteydessä
saa myös käytännön tietoa lomakkeen täyttöajasta, jos laittaa aloitus ja
lopetus kellon ajoille paikat.
Kyselyä toteuttaessa kyselylomakkeen mukaan on laitettava
saatekirje, jossa vastaajille annetaan tietoa tutkimuksesta sekä selkeät
vastausohjeet. Vastaajille on oltava rehellinen esimerkiksi siinä, kuinka kauan
vastaaminen vie aikaa. Huonolla ohjeistuksella vastaajat vastaavat väärin tai
tulkinnanvaraisesti. Huomiota kannattaa kiinnittää myös milloin kyselyn aikoo
toteuttaa. Kohderyhmästä riippuen vuoden ajalla on väliä.
Tekstin koostanut: Elisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti